Arkistot

  • Nuorisotutkimus 2 2022
    Vol 40 Nro 2 (2022)

    Nuorisotutkimus-lehden 2 2022 artikkelit, katsaukset ja lektiot korostavat osallisuutta, reflektiota ja herkkyyttä tunnistaa ilmiöitä, ottaa niitä tutkimuskohteeksi ja arvioida niiden yhteiskunnallista merkittävyyttä. Jenni Kallio, Päivi Honkatukia ja Annika Valtonen hahmottelevat ja haastavat artikkelissaan nuorisotutkimuksen nuorilähtöisyyttä ja nuorisotutkimuksen tiedontuotannon käytäntöjä poikkeusolojen tutkimustoiminnassa. Marilla Kortesalmi, Minna Autio, Mette Ranta ja Laura Huiku tarkastelevat, miten esimerkiksi itsenäistymisessä tarvittava talousosaaminen onnistutaan kouluopetuksessa liittämään osaksi nuorten kokemuksia ja elämäntilanteita. Miia Siutila, Tapani Joelsson ja Veli-Matti Karhulahti kirjoittavat e-urheilua käsittelevässä tutkimusartikkelissaan, että harrastusten ohjatut tai organisoidut muodot voivat toimia eräänlaisina ’sovittelijoina’ nuorille merkityksellistä asioista nuorten ja vanhempien välillä.

    Satu Lehdon lektio koulun kerhotoiminnasta korostaa sen mahdollisuuksia rakentaa ja tukea lasten hyvinvointia. Georg Bolt kuvaa lektiossaan, miten nuorten osallisuus on ikään kuin ’musta laatikko’, johon nuorten näkemykset laitetaan ja josta avautuva osallisuus on valikoitua eikä tunnista nuorten moninaisuutta. Veronica Salovaara tuo koulutusvalintoja koskevan väitöstutkimuksensa lektiossaan esiin, että nuorten osallistaminen heitä koskevissa päätöksissä on paradoksi, jos toimijuutta sidostavia sosiaalisia rakenteita ei tunneta. Nuorisotutkimuksen reflektio edellyttää myös sen arviointia, mikä tutkimuskohde on marginaalissa, ja mikä ryhmä ansaitsee tulla kuulluksi. Pelkkä vähemmistöpositio eräänlaisena vertailututkimuksen taustamuuttujana ei riitä vaan tarvitaan myös toisenlaisia lähestymistapoja, kuten Mikko Salasuo ja Kati Lehtonen kuvaavat saamelaisnuorten liikuntakulttuuria koskevassa tutkimuksessaan.

     

  • Nuorisotutkimus 1 2022
    Vol 40 Nro 1 (2022)

    Tässä numerossa tartutaan nuorten elämän moniin osa-alueisiin. Suvi Lakkala, Satu Narkaus ja Kati Kallinen tarkastelevat artikkelissaan opiskelijoiden kokemuksia siirtymästä sekä tuen tarvetta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Anne-Maria Karjalainen ja Anu Katainen puolestaan analysoivat nuoriin liitettyä huolta vuosien 1991–2019 eduskuntavaaliohjelmissa, joissa nuoret näyttäytyvät niin passiivisina ja uhkille alttiina kuin aktiivisina uhkien aiheuttajinakin. Kolmannessa artikkelissa Mikko Salasuo tarkastelee suomalaista ”kilju-stooria” nuoruuden tähän asti tutkimattomissa kiljumuistoissa, joissa tärkeänä näyttäytyvät jännitys, innostus, riemu, kielletty tekeminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Sanna Salmisen lektiossa käsitellään osallisuutta musiikkiharrastuksen avulla ja Anna Simolan lektiossa nuorten Euroopan Unionin kansalaisten kokemuksia vapaasta liikkuvuudesta prekaarin työn oloissa. Kirja-arvioissa tartutaan niin liikuntaan ja urheiluun, länsimaiseen kasvatusteoriaan kuin elämään pikkukaupungissa.

  • Nuorisotutkimus-lehden 4 2021 etukansi

    TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 4 2021
    Vol 39 Nro 4 (2021)

    Nuorten kaltoinkohtelu -teemanumeron tavoitteena on nostaa esiin 2020-luvun nuorten kaltoinkohtelun muotoja eri näkökulmista. Teemanumeron tarkoituksena on herättää ajattelua ja keskustelua ilmiössä tapahtuvista muutoksista ja siten kannustaa tutkijoita jatkamaan rohkeita avauksia ajankohtaisista aiheista. Teemanumero koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja neljästä puheenvuorosta. Erityisesti artikkeleissa hyödynnetään kouluterveyskyselyä, joka tuottaa säännöllisesti tärkeää, valtakunnallista tietoa suomalaisista lapsista ja nuorista. Noora Luomala Ja Riikka Ikonen tutkivat artikkelissaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten kotona kokemaa henkistä kaltoinkohtelua Kouluterveyskyselyn avulla. Niin ikään Kouluterveyskyselyä hyödyntävät Henna Siitari ja Riikka Ikonen tarkastellessaan perheen sosioekonomista asemaa kuvaavien indikaattorien yhteyttä nuorten kotona koettuun fyysiseen väkivaltaan. Kolmannessa Kouluterveyskyselyä hyödyntävässä artikkelissa Sanna Kosunen, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto, Pauliina Luopa ja Katja Joronen tarkastelevat, miten yhdeksäsluokkalaiset kokevat saavansa tukea ja apua koulusta seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksiinsa ja mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja avun ja tuen saamisessa. Koulumaailmaan kiinnittyy myös Johanna Heiskasen, Mira Kattilakosken ja Katja Jorosen artikkeli, jossa he tarkastelevat kouluympäristön merkitystä kiusaamisessa. Viimeisessä artikkelissa Marko Mikkola tarkastelee nuorten nettirikoskokemuksia ja sitä miten tietyt rutiinit netissä liittyvät nettirikoskokemuksiin kiinnittäen keskustelun kriminologiseen rutiinitoimintojenteoriaan. Riittakerttu Kaltiala kysyy puheenvuorossaan, joutuvatko sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret muita useammin kokemaan seksuaalista häirintää. Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen tuovat puheenvuorossaan esiin ajankohtaisia näkökulmia nuorten rikoskäyttäytymisen selittämisessä penäten samalla toimivia interventioita nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi. Tanja Koivula, Joonas Peltonen ja Jukka Mäkelä esittelevät puheenvuorossaan turvakodeissa käytettyä Suojassa-haastattelumenetelmää. Taru Hahto ja Anna-Sofia Lehto puolestaan kuvaavat kaltoinkohtelun ilmenemistä nuorten kertomuksissa kahdessa eri A-klinikkasäätiön nuorille suunnatussa verkkopalvelussa, joihin nuoret voivat olla yhteydessä vanhempien alkoholinkäyttöön liittyen.

  • Nuorisotutkimus-lehden 3 2021 etukansi

    Nuorisotutkimus 3 2021
    Vol 39 Nro 3 (2021)

    Nuorisotutkimus-lehden numerossa 3 2021 Johanna Moilanen, Kaisa Malinen, Jaana Paltamaa ja Tiina Lautamo käsittelevät artikkelissaan ryhmämuotoisuuden mahdollisuuksia kuntoutuksessa. Ryhmämuotoiseen toimintaan liittyvä tarkastelu tekee näkyväksi sosiaalisten ryhmien ja identiteetin risteymiä. Yhteiskunnallisista ideaaleista keskustelevat myös Penni Pietilä ja Leea Lakka artikkelillaan, joka tarkastelee koulupolullaan haasteita kohdanneiden nuorten tapoja jäsentää luku- ja kirjoitustaitoaan. Pietilä ja Lakkala problematisoivat oivaltavasti nuorten suhdetta lukemiseensa ja kirjoittamiseensa, mutta myös heidän suhdettaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Mikko Tujula, Juhani Rautopuro, Jan Löfström ja Mikko Niilo-Rämä tuovat artikkelissaan esiin koulun yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orientaation yhteyksiä. Artikkeli herkistää katsomaan, miten koulu onnistuisi vahvistamaan ja yhdenvertaistamaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta – tasoittamaan jo kotitaustasta käynnistyvää yhteiskunnallisen vaikuttamisen kasautumista tietyille nuorille. Eveliina Puutio, Tuija Huuki, Suvi Pihkala ja Anni Lehmusniemi jatkavat ryhmämuotoisen toiminnan avaamaa potentiaalia kohdistaa katse yksilön sijaan lapsia ympäröivään normistoon. Artikkelissa tarkastellaan taidelähtöisten menetelmien – lyhytelokuvan valmistaminen – mahdollisuuksia avata vaihtoehtoisia visioita normatiivisille oletuksille. Artikkeleita täydentää Jenni Helakorven lectio precursoria. Helakorpi tuo esiin koulutusjärjestelmän syrjiviä mekanismeja, jotka määrittävät romanivähemmistöjen koulutusta. Sari Tuuva-Hongisto kysyy puheenvuorossaan, miten oikeutettua ja jännitteistä nuorten äänen kuuleminen on. Taidelähtöisiä menetelmiä käyttämää tutkimusta esitellessään Tuuva-Hongisto kuvaa paitsi eettisiä käytäntöjä, myös sitä problematiikkaa, mikä nuorten omaan ääneen liittyy.

  • Nuorisotutkimus-lehden 1 2021 etukansi

    TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 2 2021
    Vol 39 Nro 2 (2021)

    Tämän teemanumeron tavoitteena tuottaa uutta tietoa nuorten ilmastoaktivismista ja kestävän kehityksen politiikoista nuorisotutkimuksen keskusteluihin. Teemanumeron aloittavassa Mikko Piispan, Tomi Kiilakosken ja Anni Ojajärven artikkelissa tarkastellaan nuorten ilmastoaktivismia kevään 2020 koronakriisin aikana kerätyn etnografisen aineiston pohjalta. Kirjoittajat kysyvät, millaista vaikutusta nuorten aktivismilla on ollut ilmastokeskusteluun ja päätöksentekoon sekä millä tavoin keskustelun nykytila on motivoinut tai turhauttanut nuoria. Mari Pienimäen, Maarit Marttilan ja Marjukka Collianderin artikkelissa tarkastellaan kyselyaineistoon nojaten, mitä 15­­–16-vuotiaat kaupunkilaisnuoret ajattelevat ympäristöongelmista ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa niihin. Eerika Albrechtin, Elina Leppäkosken, Elina Vaaran, Niina Meriläisen ja Jukka Viljasen artikkelissa kysymystä nuorten osallistumisesta tarkastellaan lainvalmistelututkimuksen näkökulmasta. Artikkelin lähtökohtana on havainto, että nuorilla on edelleen vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lakien valmisteluun. Neljännessä, Matti Pihlajamaan kirjoittamassa artikkelissa keskustelu nuorten osallistumisesta kestävän kehityksen politiikkoihin laajenee ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä rauhaan ja turvallisuuteen. Näkökulma vaihtuu nuorten omasta liikehdinnästä siihen, millaisia osallistumismahdollisuuksia ja toimijuuksia nuorille tarjoillaan kansainvälisissä politiikkakäytännöissä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen lisäksi myös muihin globaaleihin kysymyksiin. Artikkeleiden lisäksi teemanumero sisältää kaksi puheenvuoroa. Saara Laitisen tutkimuskatsauksen lähtökohtana on havainto, jonka mukaan erityisesti alaikäisten nuorten suhde kansalaisoikeuksiin ja -velvollisuuksiin on täysi-ikäisiin verrattuna erikoinen. Vaikka alle 18-vuotiaat ovat lain tarkoittamia kansalaisia, heillä on vain vähän mahdollisuuksia osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen. Emma Hakala, Ville Lähde ja Tero Toivanen keskustelevat puheenvuorossaan siitä, millaista poliittista toimijuutta nuorten ilmastoliikehdintä merkitsee ja millainen suhde sillä on 1990-luvun kansalaisliikkeisiin, joissa nuorilla oli niin ikään keskeinen rooli. 

  • Nuorisotutkimus-lehden 1/2021 erukansi

    Nuorisotutkimus 1 2021
    Vol 39 Nro 1 (2021)

    Tämän numeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Mari Käyhkö ja Päivi Armila käsittelevät romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä. Taru Lilja, Päivi Pukkila, Jaakko Helander ja Kati Pakkala valottavat nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa ja Jaana Lähteenmaa puolestaan nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä. Neljännessä artikkelissa Katja Rajala, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Katariina Kämppi ja Kaarlo Laine tarkastelevat nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.

    Lehdessä on myös Nuorisotutkimusverkoston keväällä eläkkeelle jääneen tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan haastattelu sekä Susanna Hannuksen lektio hänen väitöskirjastaan Pienten askelten tanssi: Performatiivinen etnografia hierarkioiden rakentumisista ja purkamisen mahdollisuuksista kahdella yläkoululla ja Jaakko Tuomisen ja Mikko Piispan kirja-arviot.

  • Nuorisotutkimus-lehden 4 2020 etukansi

    TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 4 2020
    Vol 38 Nro 4 (2020)

    Käsillä oleva teemanumero ”Nuorten kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus” pureutuu kulutuksen moninaisiin kenttiin. Nuorten kulutusta ja kuluttajuuden toimintaympäristöjä tarkastellessaan se osuu ajankohtaan, jolloin kulutuksen muuttuvasta roolista keskustellaan koronapandemian vuoksi yhä voimakkaammin ja näkyvämmin. Teemanumero antaa tilaa kulutuskulttuurin viimeaikaisten muutosten tarkastelulle. Nuoruutta, kulutuskulttuuria ja niihin kytköksissä olevia rakenteellisia reunaehtoja lähestytään laaja-alaisesti empiirisinä tutkimuksina tutkimusaineistoihin perustuen.

    Artikkeleista ensimmäinen käsittelee sosiaalisessa mediassa toimivien somevaikuttajien seuraamisen yhteyttä nuorten kulutusasenteisiin. Terhi-Anna Wilskan, Eero Rantalan ja Jesse Tuomisen artikkeli liittyy osaksi tuoretta sosiologista kulutustutkimusta, jossa ilmiötä tarkastellaan sosiodemografisen taustan lisäksi sosiaalisen verkoston näkökulmasta. Toinen artikkeli jatkaa kuluttajaksi sosiaalistumisen teemaa tarkastelemalla perhetaustan roolia kulutusasenteiden muotoutumisessa. Enna Toikka ja Leena Haanpää käsittelevät peruskouluikäisten nuorten kuluttajuutta taloudelliseen eriarvoisuuteen ja elämääntyytyväisyyteen liittyvien keskustelujen kautta. Kolmas artikkeli käsittelee itsenäistyvien nuorten subjektiivista kokemusta taloudellisesta toimeentulostaan. Mette Ranta ja Anu Raijas tutkivat nuorten aikuisten taloudellista pärjäämistä lapsuudenperheen ja yksilöllisten tekijöiden valossa. Taloudellisen itsenäisyyden saavuttaminen on yksi merkittävä virstanpylväs matkalla nuoruudesta aikuisuuteen. Neljäs artikkeli tarkastelee nuorten asumisen haaveiden ja valintojen rakentumista suhteessa elämäntyyleihin ja rahankäyttötapoihin. Teemahaastatteluista koostuva aineisto tulkitaan Anna Variksen ja Eliisa Kylkilahden analyyseissa kuluttajasosiaalisaation ja kaupallisen enkulturaation viitekehyksissä. Kirjoittajat muodostavat kolme elämäntyyliasumisen tyyppiä, kotikeskeiset suunnitelmalliset asumisen kuluttajat, kokemushakuiset spontaanit kuluttajat ja elämäntilanteen ohjaamat asumisen kuluttajat. 
    Pirjo Turtiaisen lektiossa käsitellään nuorten hyvinvointia alueellisen eriytymisen näkökulmasta. Sofia Laine on haastattellut yhdessä Maaria Hartmanin kanssa maltalaista nuorisotutkijaa Maria Pisania, joka luennoi tammikuussa Tampereella NUORI2020-tapahtumassa toivon politiikasta ja nuorisotyöstä turvapaikanhakijoiden parissa.

  • Nuorisotutkimus-lehden 3 2020 etukansi

    Nuorisotutkimus 3 2020
    Vol 38 Nro 3 (2020)

    Tässä Nuorisotutkimus-lehden numerossa käsitellään etenkin yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja nuorten palveluita. Ensimmäisessä artikkelissa yhdenvertaisuutta tarkastellaan suhteessa alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Olli Lehtonen ja Toivo Muilu tarkastelevat artikkelissaan Ohjaamojen ja työpajojen saavutettavuus ja palvelumallit maaseudulla – paikkatietopohjainen kartoitus tematiikkaa nuorten palveluiden näkökulmasta. Harvaanasuttujen seutujen vähäisiä nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sivutaan Lauri Lantelan, Henna Nurmen, Anna Nikupeterin, Kati Kallisen, Merja Laitisen, Jaana Leinosen, Tuija Turusen ja Pekka Vasarin artikkelissa Perheen ja ammattilaisten merkitys nuorten osallisuuden tukemisessa. Anu Gretschel tarkastelee artikkelissaan Lisäävätkö nuorisolain mukaiset monialaiset verkostot päätöksenteon moniäänisyyttä? – diskurssianalyyttinen tarkastelu nuorisolain edellyttämien kuntien viranomaisverkostojen yhteistyötä. 

    Monialaisuuden ja moniäänisyyden tematiikka jatkuu lehden muissakin teksteissä. Marjut Viilo käsittelee väitöskirjansa lektiossa opettajan prosessia ja pedagogisia ratkaisuja pitkittäisessä yhteisöllisessä tutkivan oppimisen prosessissa. Ella Sihvonen puolestaan tarkastelee lektiossaan vanhemmuuden tukemista perhettä tukevien projektien valossa. Kirja-arvioissa käsitellään niin Paulo Freirea sorrettujen pedagogina, maahanmuuttotaustaisia nuoria ja koulutusta kuin myös tieteen ja tutkijoiden julkisuutta sekä huiputuksen moraalijärjestystä.

  • Nuorisotutkimus-lehden 2/2020 etukansi

    Nuorisotutkimus 2 2020
    Vol 38 Nro 2 (2020)

    Ulla-Maija Salo ja Susanna Sallamaa käsittelevät artikkelissaan Talous, kulutus ja erilaiset elämäntyylit lasten puheissa keskiluokkaisista perheistä tulevien 12–13-vuotiaiden talouspuheita – taloutta, rahaa ja kulutusta katsotaan helsinkiläislasten ja nuorten näkökulmasta. Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen ja Antti Kivijärvi tarkastelevat Palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua -artikkelissaan kohdennettua nuorisotyötä nuorten aikuisten ja nuorisotyöntekijöiden näkökulmista keskittyen yksinäisyyden lievittämisen mahdollisuuksiin. Eija Raatikaisen ja Jaana Poikolaisen artikkeli Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina pureutuu työpajanuorten luottamuskokemuksia. Esiin piirtyy se, että nuoret miehet luottavat itselleen läheisiin, luottamuksensa ansainneisiin ihmisiin.

    Olli Lehtonen, Miikka-Petteri Lesonen, Marja-Leena Kauronen, Kirsi Purhonen ja Angelika Polak tarkastelevat katsauksessaan pelillisyyttä nuorten tupakoinnin ehkäisyssä käyttäen esimerkkinä tutkimuspeli Other storya. Tuija Oikarinen, Suvi-Jonna Martikainen, Laura Mellanen, Hilkka Laakso, Anja Kuhalampi, Eemeli Hakoköngäs, Paavo Heinonen, Piia Välimäki-Kleemola, Elli Keisteri-Sipilä ja Elina Elme peräänkuuluttavat humanismia yrittäjyyskasvatukseen.

    Maija Gellinin kasvatustieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan lektio käsittelee restoratiivista lähestymistapaa ja sovittelua peruskoulukontekstissa. Jarkko Kososen sotilassosiologian alaan kuuluvassa lektiossa puolestaan käsitellään maanpuolustustahtoa. Kirja-arvioissa ovat tällä kertaa aihepiirinä kriittinen nuorisotutkimus Päivi Honkatukian, Jenni Palomäen, Juuso Tuulisen ja Merja Viljasen arvioimana sekä osallistavan käänteen kriittistä arviointia Kari Saaren kirjoittamana.

  • Nuorisotutkimus-lehden 1 2020 kansi

    TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 1 2020
    Vol 38 Nro 1 (2020)

    Teemanumero käsittelee laajemmin muun muassa lasten ja nuorten tuottamaa ja/tai kuluttamaa populaarikulttuuria sekä siinä esitettyjen teemojen suhdetta heidän kulttuuriseen identiteettiinsä. Teemanumeron teksteissä näkyy monitieteisyys populaarikulttuurin tutkimuksessa, nuorisotutkimuksessa ja lapsia käsittelevässä tutkimuksessa. Numeron artikkelit keskittyvät tiettyihin populaarikulttuurin ilmiöihin, kuten televisioon ja fanifiktioon, mutta aiheita yhdistävät muun muassa kysymykset sukupuolesta, lapsuudesta ja nuoruudesta.

    Noora Kallioniemen artikkeli ”Vuosituhannen vaihteen monimutkaistuva televisiokerronta ja moderni teinityttö televisiosarjassa Gilmoren tytötkäsittelee 1990- ja 2000-lukujen teinityttöhahmoja televisiossa ja heidän itsenäistymistään omaksi genrekseen sekä sitä, kuinka Gilmoren tytöt on vienyt genreä kohti vakavasti otettavaa monimutkaistuvaa televisiokerrontaa, joka sekoittaa pitkiä juonenkaaria, sarjallista draamaa ja tilannekomediaa.

    Helena Mäntyniemen artikkeli ”Yhteisöllisyys, vastakulttuurisuus ja feminismi Harry Potter -fanifiktiotekstissä Playing for the Harpies” käsittelee fanifiktiota, tarkemmin sanottuna naisvartalon kuvaamista feministisestä näkökulmasta kahdessa Harry Potter -fanifiktiotarinassa. Terhi Skaniakoksen artikkeli ”Kahden sukupolven fantasia: lapsellisen tuttu ja turvallinen toiseus elokuvissa E.T. ja Wall-E” käsittelee kahta lasten fantasiaelokuvaa, joissa ajallisesta erosta (E.T. julkaistiin vuonna 1982 ja Wall-E vuonna 2008) huolimatta on paljon yhtäläisyyksiä: ne ovat samankaltaisia turvallisen toiseuttamisen tarinoita, joita on esitetty kahdelle eri sukupolvelle.

    Iina Karastin katsaus käsittelee ”Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen representaatiot fanfictionissa” käsittelee fanifiktiota laajemmin avaten fanifiktion taustaa sekä muun muassa fanifiktion yhtä tyylilajia, slashia, Star Trekin kautta. Sanna Qvickin katsaus ”Totta vai tarua? Lastenelokuvien elämysmaailma” käsittelee tarinallisen (luonto)dokumentin nousua lastenelokuvien kuten Disney-tuotantojen sekä lasten fantasiaelokuvien rinnalle. Ronja Mäkisen puheenvuoro ”Suomalainen vlogikulttuuri” käsittelee suomalaista YouTube- ja vlogikulttuuria merkityksellisenä ja vertaistuellisena toimintana, jonka aiheisiin lukeutuvat muun muassa mielenterveysongelmien käsitteleminen. Sofia Laine arvioi Young Audiences, Theatre and the Cultural Conversation -kirjan, joka avaa moniulotteisesti nuoren yleisön ja esittävän taiteen välistä suhdetta. Atte Timosen arvio ”Lady Bird – nuorisoelokuva vuosikymmenien takaa” avaa lähemmin Greta Gerwigin Lady Bird -elokuvaa vuodelta 2016 ja pohdiskelee sen esittämää aikalaiskuvaa.

  • Nuorisotutkimus-lehden 3-4 2019 kansi

    Nuorisotutkimus 3-4 2019
    Vol 37 Nro 3-4 (2019)

    Tässä lehdessä vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät käsityksiä harrastusten yhdenvertaisuudesta ja kustannuksista, vanhempiensa velkaannuttamien nuorten toimijuutta sekä nuorisotyöntekijän ja järjestyksenvalvojan toimenkuvaa yhdistelevän työmuodon osittain ristiriitaista suhdetta nuorten kanssa toimimiseen kauppakeskuksissa. Päivi Berg ja Mikko Salasuo tarkastelevat sosiaalisessa mediassa olleita viestejä, jotka käsittelevät lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastusten kustannuksia. Artikkelissa näitä käsitellään vanhemmuuskäytäntöjen ja luokkaerontekojen näkökulmista ja taustalla on harrastusten kallistuminen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien heikentyminen. Pauliina Pitkäjärven, Tarja Juvosen ja Anna Nikupeterin artikkeli käsittelee nuoria, jotka ovat velkaantuneet vanhempiensa toimien seurauksena. Lasten ja nuorten taloudellinen hyväksikäyttö on ylipäätään vähälle huomiolle jäänyt asia, eikä perhesuhteissa tapahtunutta velkaantumista ole juurikaan tarkasteltu. Pauliina Lampela ja Elsa Saarikkomäki käsittelevät artikkelissaan järjestyksenvalvojien uutta toimintatapaa kauppakeskuksissa. Järjestyksenvalvojat ottavat uudenlaisen roolin ja toimivat myös nuorisotyöllisessä viitekehyksessä. Anu Isotalon käsittelee artikkelissaan harvemmin tutkittua asiaa, eli nuorten seurustelusuhteessa kokemaa väkivaltaa. Artikkelin aineistona on poliisille tehdyt rikosilmoitukset. Lotta-Sofia Aaltosen artikkeli tarkastelee nuorten lukemista ja etsii tukea nuorten lukumotivaatiolle digitaalisista sovelluksista, joista kirjoja voi lukea ja kuunnella. Nuorten lukeminen on vähentynyt, mutta tukea lukemiselle ei ole juurikaan etsitty digisovelluksista.

    Lehdessä on myös puheenvuorot ammatillisen opiskelun kyvyistä tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pohdintaa koulun kasvatustehtävästä. Lisäksi mukana on runsaasti kirja-arvioita feministisestä pedagogiikasta, hip-hop -kulttuurista, lasten ja nuorten tutkimuksen etiikasta, yhteiskunnallisesti osallistumisesta ja poliittisten ääriliikkeiden kannatuksesta sekä osallistuvasta arvioinnista.

  • TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 2 2019
    Vol 37 Nro 2 (2019)

    Teemanumero tarjoaa tulokulmia musliminuorten elämään ja toimijuuteen monenlaisten haasteiden, mutta myös mahdollisuuksien, odotusten ja haaveiden keskellä. Liila Holmberg ja Anna-Maija Niemi tarkastelevat artikkelissaan nuoren naisen kerrontaa hänen koulutuspolustaan ja pyrkimyksistään kohti lääkärin haaveammattia. Nuorten naisten näkökulmaa tarkastelevat myös Nina Tokola, Tiina Rättilä, Päivi Honkatukia, Fath E. Mubeen ja Irmeli Mustalahti artikkelissaan pakolaistaustaisten naisten kuulumisen kokemuksista ja työelämään siirtymistä. Nuoriin turvapaikanhakijoihin keskittyvässä artikkelissaan Riikka Korkiamäki erittelee, kuinka arjen eletty uskonto määrittää ja järjestää heidän ystävyys- ja ikätoverisuhteitaan. Elina Westinen käsittelee sosiolingvistisen analyysin avulla tubettaja ja rap-artisti Hassan Maikalin tuotantoa ja sitä, kuinka Maikal rakentaa kuulumistaan sekä suhteessa muslimiyhteisöön että valtakulttuuriin, ja risteyttää yhteiskunnallisen kiinnittymisen eri elementtejä sosiaalisen median tarjoamassa julkisuudessa. Varissuon lähiöön keskittyvässä etnografisessa tutkimuksessaan Marko Juntunen ja Ville Laakkonen tarkastelevat, kuinka ulkoapäin määritellyt kategoriat toimivat käänteisen identifikaation resursseina – nuorten arkipäivän ironia, jossa valtaväestön ennakkoluuloihin investoidaan uusia sisältöjä, avaa näköaloja myös identiteettineuvottelujen, kulttuurisen kritiikin ja vastapuheen muodossa.   

    Väitöstutkimukseensa perustuvassa lektiossaan Teemu Pauha pohtii uskonnollisten ja kansallisten identiteettien rajapintoja nuorten muslimien elämässä. Abdi Cisman, Elina Niinivaara ja nuorten työryhmä tarjoavat keskustelevan puheenvuoron musliminuoria koskettavista asioista kuten heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista, syrjinnästä, työnhausta ja seurustelusta. Karim Maiche purkaa puheenvuorossaan vähemmälle tarkastelulle jäänyttä asiaa, katseen merkitystä toiseuttavana käytäntönä nuorten arjessa. Tuulia Hämäläinen ja Wisam Elfadl kirjoittavat Islam ja minä -taidenäyttelyn toteutuksesta Helsingissä ja Turussa osana Nuoret muslimit ja resilienssi -tutkimushanketta, ja sen mahdollisuuksista toimia oppimisympäristönä oppilaille ja laajemmalle yleisölle.

  • Nuorisotutkimus-lehden 1 2019 kansi

    Nuorisotutkimus 1 2019
    Vol 37 Nro 1 (2019)

    Kulttuuriset mallit ja niiden luomat maskuliinisuudet ovat kohteena Arttu Salon artikkelissa Isyys, alkoholi ja miehisyys ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediaelämäntarinassa.Salo tarkastelee ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediassa esitetyn elämäntarinan kautta kulttuurista ymmärrystä isyydestä ja alkoholista kulttuurisen miehisyyden mallitarinan linssin läpi. Lehden toinen artikkeli käsittelee yhtä lailla julkista huolta aiheuttavaa teemaa eli nuorten digitaalisten teknologioiden käyttöä. Meri-Tuulia Kaarakainen ja Loretta Saikkonen käsittelevät artikkelissaan Pelaamisen ja sosiaalisuuden ympärille muodostuvat kolmannet tilat – nuorten teknologian käyttötavat ja vapaa-ajan harrasteet digitaalisten teknologioiden käytön kulttuurisia ulottuvuuksia. Kolmannessa artikkelissa Teppo Eskelinen ja Pia Lundblom tarkastelevat Prometheus-leirin vaikutuksia sen käyneiden nuorten maailmankuvaan. Tutkimusta varten kerättiin monipuolinen aineisto, joka koostui kirjoitelmista, videopäiväkirjoista ja kyselystä. 

    Lehdessä on kaksi lektiota. Eila Kauppinen on väitellyt moniäänisestä ruokaympäristöstä ja Hanna Laitinen tarkastelee väitöksessään nuorisojärjestöjen hybridejä toimintalogiikoita. Lehdessä on myös runsaasti kirja-arvioita, joissa keskitytään sukupuoleen ja perheeseen.