Vol 42 Nro 1 (2024): TEEMANUMERO Nuorisotutkimus 1 2024

Nuoruutta lähestytään usein riskien kautta, kun nuorista ja heidän toiminnastaan kannetaan huolta. Viime aikoina etenkin nuorten mielenterveysdiagnoosien ja erilaisten oireiden lisääntyminen on aiheuttanut huolta niin julkisessa keskustelussa kuin tutkijoidenkin parissa. Tämän Nuoret ja mielenterveys -teemanumeron tekstit haastavat yksilö- ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa mielenterveyteen. Ne pyrkivät ymmärtämään mielenterveyttä ilmiönä, joka laajenee yksilön ympärille erilaisiin ympäristöihin ja laajemmin yhteiskuntaan. Teemanumeron tekstit tarjoavat uusia suuntia nuorten mielenterveyden tukemiselle ja tutkimiselle tulevaisuudessa.

Piia Ruutu ja Markku Jahnukainen tarkastelevat artikkelissaan nuorten monia maailmoja. He kuvaavat, miten eri kontekstit – koulu, koti ja vertaissuhteet sekä niiden väliset suhteet – vaikuttavat nuorten koulunkäyntiin ja sen keskeytymiseen. Koulunkäynnin keskeytyminen ei siten johdu vain yksittäisestä nuoresta, vaan tietoa tarvitaan erilaisten elämänympäristöjen suhteesta keskeytymisen taustalla. Anna Pakarinen tarkastelee artikkelissaan rap-artisti Cheekin uranpäätöstrilogian kertomuksia, joissa käsitellään mielenterveyden ongelmia, diagnostiikkaa sekä terapeuttisia ja medikalisoivia käytäntöjä. Rap-musiikki on ollut perinteisesti keino kantaaottavalle vastapuheelle marginalisoituja ryhmiä koskevista rakenteellisista epäkohdista. Pakarinen esittää rap-lyriikoiden tekemiselle ja kuuntelemiselle perustuvien, toimijuutta vahvistavien menetelmien kehittämistä. Tuuli Kurki käsittelee artikkelissaan rasismia kohtaavien nuorten keskinäistä hoivaa ja sen syntyä nuorten vertaistukiryhmissä. Kurki kysyy, millaisia muotoja rasismin aiheuttama ruumiillinen kipu saa nuorten kokemuksissa ja millä tavoin tähän kipuun vastataan huolenpidolla ja hoivalla. Kanssahoivan käsitteen avulla Kurki analysoi hoivan tuottumista rasismia kokevien kehojen välillä ja hoivatuksi tulemisen kokemusta.

Niina Meriläinen ja Susi Nousiainen kertovat puheenvuorossaan, miten kanssatutkimus mahdollistaa tarkastelemaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia medikalisaatiopuheen ulkopuolella. Anna Koivukoski kritisoi puheenvuorossaan mielenterveyttä koskevaa nykykeskustelua, joka pyrkii normalisoimaan mielenterveysongelmia. Ville Venesmäki kuvaa puheenvuorossaan omakohtaisten kokemustensa kautta, miten mielenterveyspalveluissa asiakkuudesta tulee yksilön työ.

Teemanumeron ovat toimittaneet FT Elina Ikävalko (Helsingin yliopisto), FT Tuuli Kurki (Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism (CEREN), Svenska social- och kommunalhögskolan (Soc&kom), Helsingin yliopisto) ja YTM Jarkko Salminen (Tampereen yliopisto).