Archives
-
Nuorisotutkimus 3 2024
Vol. 42 No. 3 (2024)Nuorisotutkimus-lehden numeron 3/2024 avaa Anna-Sofia Holapan, Eine Pakarisen ja Aini Pehkosen artikkeli "Huono-osaisuuden kasautumisen yhteys ammatillisten opintojen keskeytymisen riskiin", jossa he tarkastelevat sitä monimutkaista ja monensuuntaista prosessia, jossa joillekin nuorille kerrostuu muita useammin yhteiskunnan marginaaliin johtavia huono-osaisuuden tekijöitä. Erityisen huomionarvoista on, että huono-osaisuuden kasautumista katkaiseva tuki ei paikannu vain yhteen tahoon, vaan tukea saatetaan tarvita oppimiseen, päihteidenkäyttöön, taloudelliseen tilanteeseen tai mielenterveyden tukemiseen. Susanna Ågren kuvaa lektiossaan, millaisia odotuksia ja ideaaleja ammatillisesta koulutuksesta valmistuneisiin nuoriin kohdistuu työntekijäkansalaisina. Minna Laiti keskustelee sateenkaarinuorten kohtaamista tarkastelevan väitöstutkimuksensa lektiossa sateenkaari-inklusiivisen kouluterveydenhuollon edellytyksistä.
Heli Maukonen, Sirpa Kärkkäinen, Katariina Waltzer ja Marjorita Sormunen esittävät katsauksessaan kodin ja koulun yhteistyöstä terveyden edistämisessä, että terveyden lukutaito edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja nuorten tarpeista lähtevien toimintatapojen löytämistä, tarkastelua ja uudelleenmuokkausta. Lasse Siurala tekee näkyväksi digipeliriippuvuuden haitallisuudesta kertovia tutkimuksia sekä haittojen ehkäisyyn liittyviä keskusteluja. Kirsi Heiniö, Lilian Norberg, Janne Poikolainen ja Minna Autio puolestaan nostavat kirjoituksessaan esiin nuoren brändeihin ja kuluttamiseen liittyvien reaktioiden kahtalaisuutta. Merja Kylmäkoski kuvaa katsauksessaan, miten nuorisotutkimuksen tavoitteeseen tehdä näkyväksi uusia tulevaisuuden ajattelurakennelmia soveltuvat hyvin osallistavat ja tulevaisuudentutkimusta soveltavat menetelmät.
-
Nuorisotutkimus 2 2024
Vol. 42 No. 2 (2024)Nuorisotutkimus-lehdessä 2 2024 on kolme vertaisarvioitua artikkelia, kaksi lektiota ja kaksi katsausta. Liekki Valaskiven ja Varpu Alasuutarin artikkelissa ”’Mä tiesin et mä jollain tapaa en kuulu joukkoon’ Sukupuolivähemmistöjen koulukokemukset peruskoulun sukupuolittuneissa rakenteissa” kuvataan, miten koulujen sukupuolittuneet käytänteet vahingoittavat sukupuoltaan normeista poikkeavilla tavoilla ilmaisevia oppilaita. Heta Mularin ja Maaria Hartmanin artikkelissa ”’Mitenkähän tää nyt selitetään? Apua!’ Menetelmällisiä mahdollisuuksia kehollisen tiedon ja flowtaiteen ymmärtämiseen” tarkastellaan luovien menetelmien ja kehollisuuden avulla, millaista kehollista tietoa osallistuvan etnografian kautta tuotetaan. Mikko Salasuon ja Olli Seurin artikkelissa ”’Miltei jokaisena yönä helähtää lasi, narahtaa korkki, ulvoo sireeni’. Jengikeskustelun ensimmäinen aalto suomalaisessa lehdistössä vuosina 1956–1965” puolestaan tarkastellaan nuorisoon kohdistuvaa ongelmapuhetta osana jengikeskustelun vaiheita. Numero tarjoaa tuoretta tutkimustietoa myös katsausten ja lektioiden muodossa. Pihla Takkinen luo katsauksen suomalaiseen viljelijäväestöön nuorten viljelijöiden näkökulmasta. Päivi Berg, Hanna Suodenjärvi, Tuuli Lahti, Kaisa Marttila, Ritva Miikki ja Outi Linnaranta luovat puolestaan katsauksessaan kuvan osallisuudesta ja osallistavien menetelmien käytöstä nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Nuorisotutkimuksellista väitöstutkimusta tuovat esiin Niklas Rosenbladin ja Jenni Kallion lectio praecursoriot.
-
TEEMANUMERO Nuorisotutkimus 1 2024
Vol. 42 No. 1 (2024)Nuoruutta lähestytään usein riskien kautta, kun nuorista ja heidän toiminnastaan kannetaan huolta. Viime aikoina etenkin nuorten mielenterveysdiagnoosien ja erilaisten oireiden lisääntyminen on aiheuttanut huolta niin julkisessa keskustelussa kuin tutkijoidenkin parissa. Tämän Nuoret ja mielenterveys -teemanumeron tekstit haastavat yksilö- ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa mielenterveyteen. Ne pyrkivät ymmärtämään mielenterveyttä ilmiönä, joka laajenee yksilön ympärille erilaisiin ympäristöihin ja laajemmin yhteiskuntaan. Teemanumeron tekstit tarjoavat uusia suuntia nuorten mielenterveyden tukemiselle ja tutkimiselle tulevaisuudessa.
Piia Ruutu ja Markku Jahnukainen tarkastelevat artikkelissaan nuorten monia maailmoja. He kuvaavat, miten eri kontekstit – koulu, koti ja vertaissuhteet sekä niiden väliset suhteet – vaikuttavat nuorten koulunkäyntiin ja sen keskeytymiseen. Koulunkäynnin keskeytyminen ei siten johdu vain yksittäisestä nuoresta, vaan tietoa tarvitaan erilaisten elämänympäristöjen suhteesta keskeytymisen taustalla. Anna Pakarinen tarkastelee artikkelissaan rap-artisti Cheekin uranpäätöstrilogian kertomuksia, joissa käsitellään mielenterveyden ongelmia, diagnostiikkaa sekä terapeuttisia ja medikalisoivia käytäntöjä. Rap-musiikki on ollut perinteisesti keino kantaaottavalle vastapuheelle marginalisoituja ryhmiä koskevista rakenteellisista epäkohdista. Pakarinen esittää rap-lyriikoiden tekemiselle ja kuuntelemiselle perustuvien, toimijuutta vahvistavien menetelmien kehittämistä. Tuuli Kurki käsittelee artikkelissaan rasismia kohtaavien nuorten keskinäistä hoivaa ja sen syntyä nuorten vertaistukiryhmissä. Kurki kysyy, millaisia muotoja rasismin aiheuttama ruumiillinen kipu saa nuorten kokemuksissa ja millä tavoin tähän kipuun vastataan huolenpidolla ja hoivalla. Kanssahoivan käsitteen avulla Kurki analysoi hoivan tuottumista rasismia kokevien kehojen välillä ja hoivatuksi tulemisen kokemusta.
Niina Meriläinen ja Susi Nousiainen kertovat puheenvuorossaan, miten kanssatutkimus mahdollistaa tarkastelemaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia medikalisaatiopuheen ulkopuolella. Anna Koivukoski kritisoi puheenvuorossaan mielenterveyttä koskevaa nykykeskustelua, joka pyrkii normalisoimaan mielenterveysongelmia. Ville Venesmäki kuvaa puheenvuorossaan omakohtaisten kokemustensa kautta, miten mielenterveyspalveluissa asiakkuudesta tulee yksilön työ.
Teemanumeron ovat toimittaneet FT Elina Ikävalko (Helsingin yliopisto), FT Tuuli Kurki (Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism (CEREN), Svenska social- och kommunalhögskolan (Soc&kom), Helsingin yliopisto) ja YTM Jarkko Salminen (Tampereen yliopisto).
-
Nuorisotutkimus 4 2023
Vol. 41 No. 4 (2023)Tässä numerossa on neljä vertaisarvioitua artikkelia. Tuulikki Kurtelius ja Kristiina Kumpulainen pureutuvat ensimmäisessä artikkelissa kuudesluokkalaisten nuorten yksinäisyyden kokemuksiin tarinateatterin keinoin artikkelissaan ”Nuorten kokeman yksinäisyyden tutkimus tarinateatterin menetelmin”. Anna-Kaisa Kuusisto ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro tarkastelevat artikkelissaan ”Kohtaamisista kohti osallisuutta – monikultuuristen taidetyöpajojen sosiomateriaalisten suhteiden rakentuminen” yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijanuorten ja suomalaistaustaisten nuorten kanssa toteutettuja taidetyöpajoja. Elina Niinivaaran artikkeli ”Aikanieluja ja hidastavia rakenteita. Etnografinen näkökulma pakolaistaustaisten nuorten opinpolun ongelmakohtiin” nostaa esiin pakolaistaustaisten nuorten opiskeluun liittyviä vaikeuksia nuorten eletyn arjen näkökulmasta. Viimeisessä artikkelissa ”Tyttöjen toimijuus ja uhrius seksistisen väkivallan ja välittämisen kietoumassa” Helena Louhela tarkastelee sitä, kuinka nuori nainen sanallistaa ja tulkitsee fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sisältänyttä suhdettaan aikuisen miehen kanssa, joka lain mukaan määritellään lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Lisäksi lehdessä on Mikko Piispan väitöslektio ja vuoden 2023 lopussa eläkkeelle siirtyneen Päivi Armilan haastattelu- ja puhekokonaisuus, kirjoittajina Anni Rannikko ja Petri Paju.
-
TEEMANUMERO Nuorisotutkimus 3 2023
Vol. 41 (2023)Tämä Nuorisotutkimus-lehden teemanumero on saanut alkunsa siitä havainnosta, että nuorten pelaamiseen on kiinnitetty melko vähän huomiota sekä nuorisotutkimuksen että pelitutkimuksen parissa.
Teemanumeron artikkelit ovat erinomainen esimerkki pelikulttuurien, ja niiden tutkimisen, monipuolisuudesta. Artikkelissaan ”Mikä on sopivaa, mikä ei? Nuorten näkemyksiä peliraivosta” Juho Kahila, Sanni Kahila, Satu Piispa-Hakala, Jaana Viljaranta ja Henriikka Vartiainen tarkastelevat haastattelujen kautta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten nuorten kokemuksia digitaalisia pelejä pelatessa kohdattujen negatiivisten tunteiden käsittelystä ja näiden tunteiden purkautumisesta niin sanottuna peliraivona. Sari Näre ja Jaana Lähteenmaa pureutuvat artikkelissaan ”Rahapelaamisen orientaatiot nuorten aikuisten prekaarissa elämäntilanteessa: tulkintamallin kehittelyä” nuorten aikuisten rahapelaamisen problematiikkaan ja nostavat esiin nuorten elämäntilanteen ja motiivien tarkastelun tärkeyden, kun pyritään ymmärtämään heidän pelaamistaan. Heta Marttinen puolestaan lähestyy artikkelissaan ”Ystävät on hetkellisiä, mutta levelit ikuisia” Pelaamisen merkityksistä ja representaatioista Aleksi Delikouraksen Nörtti-kirjasarjassa ja Annukka Salaman romaanissa Ripley: Nopea yhteys” pelaamista suomalaisen nuortenkirjallisuuden kautta. Tarkastelemalla kahta teosta hän tutkii, miten pelaaminen ja pelaajuus niissä näyttäytyvät. Teemanumeron päättää Katja Kokkisen ja Tiina Luotojoen puheenvuoro ”Nuorten ja nuorten aikuisten digipelaaminen – ammattilaisten näkökulmia digipelaamiseen osana omaa työtään”, joka muistuttaa, että nuorten digitaalisen pelaamisen käsittelyssä on vielä työsarkaa.
Artikkelien lisäksi teemanumerossa julkaistaan kirja-arviot kahdesta tieteellisestä kirjasta. Merja Kylmäkoski arvioi suomalaisten pelitutkijoiden Pelit kulttuurina -yleisteoksen ja Alma Rinta-Pollari vuorostaan Marja Peltolan ja Ann Phoenixin poikien maskuliinisuuksia tarkastelevan Nuancing Young Masculinities – Helsinki Boys’ Intersectional Relations -kirjan. Teemanumeroon sopivasti pelit ja pelaaminen ovat näkyvässä roolissa molemmissa kirjoissa. Lehden päättävät kaksi tuoretta lektiota, joista ensimmäisessä Virve Murto käsittelee nuorten vanhemmuutta vuosituhannen vaihteen Suomessa, ja toisessa Rachel Sinquefield-Kangas avaa empatian merkitystä taidekasvatuksessa.
Teemanumeron ovat toimittaneet Mikko Meriläinen (Tampereen yliopisto) ja Maria Ruotsalainen (Jyväskylän yliopisto).
-
Nuorisotutkimus 2 2023
Vol. 41 No. 2 (2023)Nuorisotutkimus-lehden 2/2023 keskeinen läpileikkaava teema on tavalla tai toisella nuorten ja ammattilaiste(kstie)n kohtaaminen tai kohtaamattomuus ja sen myötä joko luottamuksen tai epäluottamuksen vahvistuminen. Lehti tarjoaa lukijalle monipuolisen kattauksen nuorisotutkimuksen ytimessä olevaa ajankohtaista tutkimustietoa.
Tässä numerossa on neljä vertaisarvioitua artikkelia. Anne-Mari Väisänen ja Maija Lanas kirjoittavat kiusaamista koskevien koulutusdokumenttien analyysinsa pohjalta siitä, kuinka nuoria ei tässä keskustelussa useinkaan asemoida aktiivisen toimijan tai tietäjän asemaan vaan tiedon ja toimien kohteeksi. Laura Bagans, Eveliina Heino ja Marja Katisko tarkastelevat artikkelissaan yksin maahan tulleiden nuorten arjen kansalaisuuden rakentumista jälkihuollon sosiaalialan ammattilaisten kertomuksissa. Taina Heinonen ja Markku Vanttaja ovat tutkineet mielenterveyskuntoutujien koulutuspolkuja ja mielenterveyden ongelmien yhteyttä nuorten toimijuuteen osana elämänkulkua. Sekä Väisäsen ja Lanaksen että Samira Harjulan ja Janne Varjon artikkelissa pohditaan sitä, kuinka usein nuorten elämänpiiriin liittyvien vaikeuksien (tässä kohtaa kiusaamisen ja työllistymisen vaikeuksien) tarkasteleminen ja ratkaisuyritykset jäävät asiantuntijapuheessa helposti yksilötasolle.
Mirja Määttä ja Tomi Kiilakoski kirjoittavat puheenvuorossaan nuorisotyöllisestä otteesta työpajoilla. Elina Lahelman ja Pihla Takkisen puheenvuodroissa kerrotaan Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin 60-vuotisjuhlaseminaarin tunnelmista.
-
Nuorisotutkimus 1 2023
Vol. 41 No. 1 (2023)Nuorisotutkimuksen numerossa 1 2023 on neljä vertaisarvioitua artikkelia. Pasi Koski, Heli Keinänen, Eero Laakkonen, Tomi Kärki, Lauri Kemppinen, Juli-Anna Aerila ja Miina Orell tekevät hätäetäopetusta käsittelevässä artikkelissaan näkyväksi kouluympäristön merkitystä oppilaiden hyvinvoinnille. Koulua ympäröivän yhteiskunnan arvot, koulukulttuurit ja koulua kohtaan koettu luottamus tukevat Eira Suhosen artikkelissa koulukiusaamisen kaltaisiin kielteisiin ilmiöihin puuttumista koulujen arjessa. Tuija Koivusen artikkelissa tarkastelun alla on työn merkitys nuorille miehille. Tutkimuksen aineiston tuottaminen toimittajien ja tutkijoiden yhteishankkeena tuo saman pöydän äärelle tutkimuksen ja median näkökulmia nuoruutta koskevien merkitysten rakentumiseen. Kati Kajastus kuvaa artikkelissaan nuoren oppimisen taitojen ja työnsaantiasenteiden näkökulmasta, miten jokaisen nuoren on tärkeää tuntea olevansa merkityksellinen.
Lehdessä on lisäksi kolme lektiota. Kristiina Eskelinen tuo esiin koulujen iltapäivätoimintaa käsittelevässä lektiossaan, kouluympäristö ilmentää yhteiskunnassa vallitsevan tasa-arvon ja osallisuuden edistämisen tavoitteita. Heidi Huilla tarkastelee lektiossaan koulujen arkea. Hän tuo esiin, miten koulujen kyky herkistyä normalisoimaan moninaisuutta auttaa huono-osaisuutta kohtaavia kouluja toimimaan hyvinä lähikouluina. Numeron päättää Eerik Mantereen lektio ihmisten tarpeesta tulla nähdyksi ja huomioiduksi myös digitalisoitumisen aikakaudella.
-
Nuorisotutkimus 4 2022
Vol. 40 No. 4 (2022)Tässä numerossa ovat esillä koulutukseen ja työhön tai niiden puuttumiseen liittyvät teemat sekä vapaa-aika, perhe ja sukupolvisuhteet, seksuaalisuus ja sosiaaliset suhteet.
Avausartikkelissa Niina Meriläinen ja Susanna Ågren tarkastelevat ammattiin opiskelevien ymmärryksiä hyvästä elämästä. He tuovat osuvasti esiin sen, etteivät ammattiin opiskelevat nuoret ole homogeeninen joukko. Sami Ylistö kirjoittaa artikkelissaan pitkäaikaistyöttömien nuorten asemoitumisesta työttömyysturvalain työttömiä koskeviin yleisiin velvoitteisiin käyttäen aineistonaan elämänkulkuhaastatteluita. Sanna Spišák, Maria Vihlman, Mikko Ala-Kapee ja Varpu Löfman puolestaan tarkastelevat artikkelissaan pojaksi itsensä määrittelevien homoseksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa huolta. Kirjoittajat pohtivat artikkelissaan ajankohtaisesti normikriittisiä keinoja ja tiloja seksuaalisen kasvurauhan vahvistamiseksi. Ritva Nätkin ja Sanna Kivimäki avaavat artikkelissaan teknologian, perheen ja sukupolvisuhteiden roolia suomalaisten ja virolaisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitusaineistolla kerätyissä tulevaisuusvisioissa. Siinä missä perhe-elämä näyttäytyy hitaasti muuttuvana, teknologia puolestaan on luonteeltaan nopeasti muuttuvaa.
Dialogisessa puheenvuorossaan Raziye Eskandary ja Mervi Kaukko käsittelevät nuorten maahanmuuttajien osallisuuskeskustelua Raziyen taiteen ja tarinoiden kautta tuoden esiin nuorten kanssa tehdyn ja tulkitseman taiteen antia nuoria koskevaan osallisuuskeskusteluun. Toisessa dialogisessa puheenvuorossa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessorit, eläköitynyt Tommi Hoikkala sekä tehtävässä aloittanut Sofia Laine vaihtavat kapulaa juhlaluento- ja keskustelutilaisuudessa lokakuussa 2022.
-
TEEMANUMERO Nuorisotutkimus 3 2022
Vol. 40 No. 3 (2022)Elämänkulullinen nuorisotutkimus -teemanumeron tekstit tekevät näkyväksi elämänkulullisen tutkimuksen voimaa kutsua esiin henkilökohtaisia kokemuksia ja tulkintoja ja osallistuvat myös ajankohtaiseen nuorisotutkimukselliseen tutkimuskeskusteluun. Teemanumeron ovat toimittaneet Anna-Maija Niemi, Jenni Helakorpi ja Reetta Mietola.
Teemanumeron avaa Katariina Waltzerin, Leena Penttisen, Leena Holopaisen ja Kristiina Lappalaisen tutkimusartikkeli välivuottaan viettävien nuorten toimijuudesta koulutussiirtymässä. Tutkimukseen haastatelluilla nuorilla aikuisilla oli takanaan toisen asteen koulutuksen jälkeisiä suunniteltuja tai suunnittelemattomia välivuosia ennen korkeakouluun hakeutumista tai pääsyä. Mirja Määttä ja Frida Westerback raportoivat artikkelissaan nuorten aikuisten työelämäsiirtymiä seuraavaa tutkimustaan. Samalla kun tutkijat ovat lähteneet tarkastelemaan sitä, millaisena elämänkulun kenttänä työelämä näyttäytyy nuorille aikuisille ja millaisia tulevaisuuden toiveita heillä on, seurantatutkimuksellisen tutkimusasetelman kautta avautuu myös näkymä siihen, millaisiksi nuorten polut ja asemat työelämän kynnyksellä muotoutuvat. Mari Käyhkön ja Päivi Armilan syrjäseudulla kasvaneiden nuorten ystävyyksien muotoutumista ja niiden rikkoutumista tarkasteleva artikkeli pohjautuu elämänkulullisen nuorisotutkimuksen kannalta ainutlaatuiseen laadulliseen Nuoret ajassa -seurantatutkimukseen (2015–2025). Saija Benjaminin, Pia Koirikiven ja Arniikka Kuusiston artikkeli keskittyy tarkastelemaan nuorten keinoja selvitä elämänkulun haastavissa tilanteissa, eli heidän pärjäävyyttään. Artikkelin aineistona ovat 45:n toisen asteen opinnoissa opiskelevan nuoren elämänkululliset haastattelut, joista käsin artikkelin analyysia syvennetään kolmen nuoren kertomuksiin. Mikko Piispa, Mikko Salasuo ja Antti Häkkinen tarkentavat katsauksessaan elämänkulun siirtymiin ja käännekohtiin nuoruuden tutkimisessa ja esittelevät tutkimuskirjallisuudesta ammentaen perusperiaatteita elämänkulun rakentumisen tutkimiseen. Eemeli Hakoköngäs ja Ulla Tähtinen käsittelevät katsauksessaan sosiaalisten representaatioiden teorian soveltamista nuorisotutkimuksessa.
-
Nuorisotutkimus 2 2022
Vol. 40 No. 2 (2022)Nuorisotutkimus-lehden 2 2022 artikkelit, katsaukset ja lektiot korostavat osallisuutta, reflektiota ja herkkyyttä tunnistaa ilmiöitä, ottaa niitä tutkimuskohteeksi ja arvioida niiden yhteiskunnallista merkittävyyttä. Jenni Kallio, Päivi Honkatukia ja Annika Valtonen hahmottelevat ja haastavat artikkelissaan nuorisotutkimuksen nuorilähtöisyyttä ja nuorisotutkimuksen tiedontuotannon käytäntöjä poikkeusolojen tutkimustoiminnassa. Marilla Kortesalmi, Minna Autio, Mette Ranta ja Laura Huiku tarkastelevat, miten esimerkiksi itsenäistymisessä tarvittava talousosaaminen onnistutaan kouluopetuksessa liittämään osaksi nuorten kokemuksia ja elämäntilanteita. Miia Siutila, Tapani Joelsson ja Veli-Matti Karhulahti kirjoittavat e-urheilua käsittelevässä tutkimusartikkelissaan, että harrastusten ohjatut tai organisoidut muodot voivat toimia eräänlaisina ’sovittelijoina’ nuorille merkityksellistä asioista nuorten ja vanhempien välillä.
Satu Lehdon lektio koulun kerhotoiminnasta korostaa sen mahdollisuuksia rakentaa ja tukea lasten hyvinvointia. Georg Bolt kuvaa lektiossaan, miten nuorten osallisuus on ikään kuin ’musta laatikko’, johon nuorten näkemykset laitetaan ja josta avautuva osallisuus on valikoitua eikä tunnista nuorten moninaisuutta. Veronica Salovaara tuo koulutusvalintoja koskevan väitöstutkimuksensa lektiossaan esiin, että nuorten osallistaminen heitä koskevissa päätöksissä on paradoksi, jos toimijuutta sidostavia sosiaalisia rakenteita ei tunneta. Nuorisotutkimuksen reflektio edellyttää myös sen arviointia, mikä tutkimuskohde on marginaalissa, ja mikä ryhmä ansaitsee tulla kuulluksi. Pelkkä vähemmistöpositio eräänlaisena vertailututkimuksen taustamuuttujana ei riitä vaan tarvitaan myös toisenlaisia lähestymistapoja, kuten Mikko Salasuo ja Kati Lehtonen kuvaavat saamelaisnuorten liikuntakulttuuria koskevassa tutkimuksessaan.
-
Nuorisotutkimus 1 2022
Vol. 40 No. 1 (2022)Tässä numerossa tartutaan nuorten elämän moniin osa-alueisiin. Suvi Lakkala, Satu Narkaus ja Kati Kallinen tarkastelevat artikkelissaan opiskelijoiden kokemuksia siirtymästä sekä tuen tarvetta perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Anne-Maria Karjalainen ja Anu Katainen puolestaan analysoivat nuoriin liitettyä huolta vuosien 1991–2019 eduskuntavaaliohjelmissa, joissa nuoret näyttäytyvät niin passiivisina ja uhkille alttiina kuin aktiivisina uhkien aiheuttajinakin. Kolmannessa artikkelissa Mikko Salasuo tarkastelee suomalaista ”kilju-stooria” nuoruuden tähän asti tutkimattomissa kiljumuistoissa, joissa tärkeänä näyttäytyvät jännitys, innostus, riemu, kielletty tekeminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Sanna Salmisen lektiossa käsitellään osallisuutta musiikkiharrastuksen avulla ja Anna Simolan lektiossa nuorten Euroopan Unionin kansalaisten kokemuksia vapaasta liikkuvuudesta prekaarin työn oloissa. Kirja-arvioissa tartutaan niin liikuntaan ja urheiluun, länsimaiseen kasvatusteoriaan kuin elämään pikkukaupungissa.
-
TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 4 2021
Vol. 39 No. 4 (2021)Nuorten kaltoinkohtelu -teemanumeron tavoitteena on nostaa esiin 2020-luvun nuorten kaltoinkohtelun muotoja eri näkökulmista. Teemanumeron tarkoituksena on herättää ajattelua ja keskustelua ilmiössä tapahtuvista muutoksista ja siten kannustaa tutkijoita jatkamaan rohkeita avauksia ajankohtaisista aiheista. Teemanumero koostuu viidestä vertaisarvioidusta artikkelista ja neljästä puheenvuorosta. Erityisesti artikkeleissa hyödynnetään kouluterveyskyselyä, joka tuottaa säännöllisesti tärkeää, valtakunnallista tietoa suomalaisista lapsista ja nuorista. Noora Luomala Ja Riikka Ikonen tutkivat artikkelissaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten nuorten kotona kokemaa henkistä kaltoinkohtelua Kouluterveyskyselyn avulla. Niin ikään Kouluterveyskyselyä hyödyntävät Henna Siitari ja Riikka Ikonen tarkastellessaan perheen sosioekonomista asemaa kuvaavien indikaattorien yhteyttä nuorten kotona koettuun fyysiseen väkivaltaan. Kolmannessa Kouluterveyskyselyä hyödyntävässä artikkelissa Sanna Kosunen, Anja Rantanen, Anna-Maija Koivisto, Pauliina Luopa ja Katja Joronen tarkastelevat, miten yhdeksäsluokkalaiset kokevat saavansa tukea ja apua koulusta seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksiinsa ja mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja avun ja tuen saamisessa. Koulumaailmaan kiinnittyy myös Johanna Heiskasen, Mira Kattilakosken ja Katja Jorosen artikkeli, jossa he tarkastelevat kouluympäristön merkitystä kiusaamisessa. Viimeisessä artikkelissa Marko Mikkola tarkastelee nuorten nettirikoskokemuksia ja sitä miten tietyt rutiinit netissä liittyvät nettirikoskokemuksiin kiinnittäen keskustelun kriminologiseen rutiinitoimintojenteoriaan. Riittakerttu Kaltiala kysyy puheenvuorossaan, joutuvatko sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret muita useammin kokemaan seksuaalista häirintää. Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen tuovat puheenvuorossaan esiin ajankohtaisia näkökulmia nuorten rikoskäyttäytymisen selittämisessä penäten samalla toimivia interventioita nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi. Tanja Koivula, Joonas Peltonen ja Jukka Mäkelä esittelevät puheenvuorossaan turvakodeissa käytettyä Suojassa-haastattelumenetelmää. Taru Hahto ja Anna-Sofia Lehto puolestaan kuvaavat kaltoinkohtelun ilmenemistä nuorten kertomuksissa kahdessa eri A-klinikkasäätiön nuorille suunnatussa verkkopalvelussa, joihin nuoret voivat olla yhteydessä vanhempien alkoholinkäyttöön liittyen.
-
Nuorisotutkimus 3 2021
Vol. 39 No. 3 (2021)Nuorisotutkimus-lehden numerossa 3 2021 Johanna Moilanen, Kaisa Malinen, Jaana Paltamaa ja Tiina Lautamo käsittelevät artikkelissaan ryhmämuotoisuuden mahdollisuuksia kuntoutuksessa. Ryhmämuotoiseen toimintaan liittyvä tarkastelu tekee näkyväksi sosiaalisten ryhmien ja identiteetin risteymiä. Yhteiskunnallisista ideaaleista keskustelevat myös Penni Pietilä ja Leea Lakka artikkelillaan, joka tarkastelee koulupolullaan haasteita kohdanneiden nuorten tapoja jäsentää luku- ja kirjoitustaitoaan. Pietilä ja Lakkala problematisoivat oivaltavasti nuorten suhdetta lukemiseensa ja kirjoittamiseensa, mutta myös heidän suhdettaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Mikko Tujula, Juhani Rautopuro, Jan Löfström ja Mikko Niilo-Rämä tuovat artikkelissaan esiin koulun yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orientaation yhteyksiä. Artikkeli herkistää katsomaan, miten koulu onnistuisi vahvistamaan ja yhdenvertaistamaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta – tasoittamaan jo kotitaustasta käynnistyvää yhteiskunnallisen vaikuttamisen kasautumista tietyille nuorille. Eveliina Puutio, Tuija Huuki, Suvi Pihkala ja Anni Lehmusniemi jatkavat ryhmämuotoisen toiminnan avaamaa potentiaalia kohdistaa katse yksilön sijaan lapsia ympäröivään normistoon. Artikkelissa tarkastellaan taidelähtöisten menetelmien – lyhytelokuvan valmistaminen – mahdollisuuksia avata vaihtoehtoisia visioita normatiivisille oletuksille. Artikkeleita täydentää Jenni Helakorven lectio precursoria. Helakorpi tuo esiin koulutusjärjestelmän syrjiviä mekanismeja, jotka määrittävät romanivähemmistöjen koulutusta. Sari Tuuva-Hongisto kysyy puheenvuorossaan, miten oikeutettua ja jännitteistä nuorten äänen kuuleminen on. Taidelähtöisiä menetelmiä käyttämää tutkimusta esitellessään Tuuva-Hongisto kuvaa paitsi eettisiä käytäntöjä, myös sitä problematiikkaa, mikä nuorten omaan ääneen liittyy.
-
TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 2 2021
Vol. 39 No. 2 (2021)Tämän teemanumeron tavoitteena tuottaa uutta tietoa nuorten ilmastoaktivismista ja kestävän kehityksen politiikoista nuorisotutkimuksen keskusteluihin. Teemanumeron aloittavassa Mikko Piispan, Tomi Kiilakosken ja Anni Ojajärven artikkelissa tarkastellaan nuorten ilmastoaktivismia kevään 2020 koronakriisin aikana kerätyn etnografisen aineiston pohjalta. Kirjoittajat kysyvät, millaista vaikutusta nuorten aktivismilla on ollut ilmastokeskusteluun ja päätöksentekoon sekä millä tavoin keskustelun nykytila on motivoinut tai turhauttanut nuoria. Mari Pienimäen, Maarit Marttilan ja Marjukka Collianderin artikkelissa tarkastellaan kyselyaineistoon nojaten, mitä 15–16-vuotiaat kaupunkilaisnuoret ajattelevat ympäristöongelmista ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa niihin. Eerika Albrechtin, Elina Leppäkosken, Elina Vaaran, Niina Meriläisen ja Jukka Viljasen artikkelissa kysymystä nuorten osallistumisesta tarkastellaan lainvalmistelututkimuksen näkökulmasta. Artikkelin lähtökohtana on havainto, että nuorilla on edelleen vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lakien valmisteluun. Neljännessä, Matti Pihlajamaan kirjoittamassa artikkelissa keskustelu nuorten osallistumisesta kestävän kehityksen politiikkoihin laajenee ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä rauhaan ja turvallisuuteen. Näkökulma vaihtuu nuorten omasta liikehdinnästä siihen, millaisia osallistumismahdollisuuksia ja toimijuuksia nuorille tarjoillaan kansainvälisissä politiikkakäytännöissä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen lisäksi myös muihin globaaleihin kysymyksiin. Artikkeleiden lisäksi teemanumero sisältää kaksi puheenvuoroa. Saara Laitisen tutkimuskatsauksen lähtökohtana on havainto, jonka mukaan erityisesti alaikäisten nuorten suhde kansalaisoikeuksiin ja -velvollisuuksiin on täysi-ikäisiin verrattuna erikoinen. Vaikka alle 18-vuotiaat ovat lain tarkoittamia kansalaisia, heillä on vain vähän mahdollisuuksia osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen. Emma Hakala, Ville Lähde ja Tero Toivanen keskustelevat puheenvuorossaan siitä, millaista poliittista toimijuutta nuorten ilmastoliikehdintä merkitsee ja millainen suhde sillä on 1990-luvun kansalaisliikkeisiin, joissa nuorilla oli niin ikään keskeinen rooli.
-
Nuorisotutkimus 1 2021
Vol. 39 No. 1 (2021)Tämän numeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Mari Käyhkö ja Päivi Armila käsittelevät romanttisia suhteita syrjäseuduilla kasvaneiden tyttöjen elämässä. Taru Lilja, Päivi Pukkila, Jaakko Helander ja Kati Pakkala valottavat nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa palvelussa ja Jaana Lähteenmaa puolestaan nuorten työttömien orientaatioita aktivointitoimenpiteissä. Neljännessä artikkelissa Katja Rajala, Hannu Itkonen, Anna Kankaanpää, Katariina Kämppi ja Kaarlo Laine tarkastelevat nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteyttä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen.
Lehdessä on myös Nuorisotutkimusverkoston keväällä eläkkeelle jääneen tutkimusprofessori Tommi Hoikkalan haastattelu sekä Susanna Hannuksen lektio hänen väitöskirjastaan Pienten askelten tanssi: Performatiivinen etnografia hierarkioiden rakentumisista ja purkamisen mahdollisuuksista kahdella yläkoululla ja Jaakko Tuomisen ja Mikko Piispan kirja-arviot.
-
TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 4 2020
Vol. 38 No. 4 (2020)Käsillä oleva teemanumero ”Nuorten kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus” pureutuu kulutuksen moninaisiin kenttiin. Nuorten kulutusta ja kuluttajuuden toimintaympäristöjä tarkastellessaan se osuu ajankohtaan, jolloin kulutuksen muuttuvasta roolista keskustellaan koronapandemian vuoksi yhä voimakkaammin ja näkyvämmin. Teemanumero antaa tilaa kulutuskulttuurin viimeaikaisten muutosten tarkastelulle. Nuoruutta, kulutuskulttuuria ja niihin kytköksissä olevia rakenteellisia reunaehtoja lähestytään laaja-alaisesti empiirisinä tutkimuksina tutkimusaineistoihin perustuen.
Artikkeleista ensimmäinen käsittelee sosiaalisessa mediassa toimivien somevaikuttajien seuraamisen yhteyttä nuorten kulutusasenteisiin. Terhi-Anna Wilskan, Eero Rantalan ja Jesse Tuomisen artikkeli liittyy osaksi tuoretta sosiologista kulutustutkimusta, jossa ilmiötä tarkastellaan sosiodemografisen taustan lisäksi sosiaalisen verkoston näkökulmasta. Toinen artikkeli jatkaa kuluttajaksi sosiaalistumisen teemaa tarkastelemalla perhetaustan roolia kulutusasenteiden muotoutumisessa. Enna Toikka ja Leena Haanpää käsittelevät peruskouluikäisten nuorten kuluttajuutta taloudelliseen eriarvoisuuteen ja elämääntyytyväisyyteen liittyvien keskustelujen kautta. Kolmas artikkeli käsittelee itsenäistyvien nuorten subjektiivista kokemusta taloudellisesta toimeentulostaan. Mette Ranta ja Anu Raijas tutkivat nuorten aikuisten taloudellista pärjäämistä lapsuudenperheen ja yksilöllisten tekijöiden valossa. Taloudellisen itsenäisyyden saavuttaminen on yksi merkittävä virstanpylväs matkalla nuoruudesta aikuisuuteen. Neljäs artikkeli tarkastelee nuorten asumisen haaveiden ja valintojen rakentumista suhteessa elämäntyyleihin ja rahankäyttötapoihin. Teemahaastatteluista koostuva aineisto tulkitaan Anna Variksen ja Eliisa Kylkilahden analyyseissa kuluttajasosiaalisaation ja kaupallisen enkulturaation viitekehyksissä. Kirjoittajat muodostavat kolme elämäntyyliasumisen tyyppiä, kotikeskeiset suunnitelmalliset asumisen kuluttajat, kokemushakuiset spontaanit kuluttajat ja elämäntilanteen ohjaamat asumisen kuluttajat.
Pirjo Turtiaisen lektiossa käsitellään nuorten hyvinvointia alueellisen eriytymisen näkökulmasta. Sofia Laine on haastattellut yhdessä Maaria Hartmanin kanssa maltalaista nuorisotutkijaa Maria Pisania, joka luennoi tammikuussa Tampereella NUORI2020-tapahtumassa toivon politiikasta ja nuorisotyöstä turvapaikanhakijoiden parissa. -
Nuorisotutkimus 3 2020
Vol. 38 No. 3 (2020)Tässä Nuorisotutkimus-lehden numerossa käsitellään etenkin yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja nuorten palveluita. Ensimmäisessä artikkelissa yhdenvertaisuutta tarkastellaan suhteessa alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Olli Lehtonen ja Toivo Muilu tarkastelevat artikkelissaan Ohjaamojen ja työpajojen saavutettavuus ja palvelumallit maaseudulla – paikkatietopohjainen kartoitus tematiikkaa nuorten palveluiden näkökulmasta. Harvaanasuttujen seutujen vähäisiä nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sivutaan Lauri Lantelan, Henna Nurmen, Anna Nikupeterin, Kati Kallisen, Merja Laitisen, Jaana Leinosen, Tuija Turusen ja Pekka Vasarin artikkelissa Perheen ja ammattilaisten merkitys nuorten osallisuuden tukemisessa. Anu Gretschel tarkastelee artikkelissaan Lisäävätkö nuorisolain mukaiset monialaiset verkostot päätöksenteon moniäänisyyttä? – diskurssianalyyttinen tarkastelu nuorisolain edellyttämien kuntien viranomaisverkostojen yhteistyötä.
Monialaisuuden ja moniäänisyyden tematiikka jatkuu lehden muissakin teksteissä. Marjut Viilo käsittelee väitöskirjansa lektiossa opettajan prosessia ja pedagogisia ratkaisuja pitkittäisessä yhteisöllisessä tutkivan oppimisen prosessissa. Ella Sihvonen puolestaan tarkastelee lektiossaan vanhemmuuden tukemista perhettä tukevien projektien valossa. Kirja-arvioissa käsitellään niin Paulo Freirea sorrettujen pedagogina, maahanmuuttotaustaisia nuoria ja koulutusta kuin myös tieteen ja tutkijoiden julkisuutta sekä huiputuksen moraalijärjestystä.
-
Nuorisotutkimus 2 2020
Vol. 38 No. 2 (2020)Ulla-Maija Salo ja Susanna Sallamaa käsittelevät artikkelissaan Talous, kulutus ja erilaiset elämäntyylit lasten puheissa keskiluokkaisista perheistä tulevien 12–13-vuotiaiden talouspuheita – taloutta, rahaa ja kulutusta katsotaan helsinkiläislasten ja nuorten näkökulmasta. Vesa Välimäki, Sanna Aaltonen ja Antti Kivijärvi tarkastelevat Palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua -artikkelissaan kohdennettua nuorisotyötä nuorten aikuisten ja nuorisotyöntekijöiden näkökulmista keskittyen yksinäisyyden lievittämisen mahdollisuuksiin. Eija Raatikaisen ja Jaana Poikolaisen artikkeli Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajina pureutuu työpajanuorten luottamuskokemuksia. Esiin piirtyy se, että nuoret miehet luottavat itselleen läheisiin, luottamuksensa ansainneisiin ihmisiin.
Olli Lehtonen, Miikka-Petteri Lesonen, Marja-Leena Kauronen, Kirsi Purhonen ja Angelika Polak tarkastelevat katsauksessaan pelillisyyttä nuorten tupakoinnin ehkäisyssä käyttäen esimerkkinä tutkimuspeli Other storya. Tuija Oikarinen, Suvi-Jonna Martikainen, Laura Mellanen, Hilkka Laakso, Anja Kuhalampi, Eemeli Hakoköngäs, Paavo Heinonen, Piia Välimäki-Kleemola, Elli Keisteri-Sipilä ja Elina Elme peräänkuuluttavat humanismia yrittäjyyskasvatukseen.
Maija Gellinin kasvatustieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan lektio käsittelee restoratiivista lähestymistapaa ja sovittelua peruskoulukontekstissa. Jarkko Kososen sotilassosiologian alaan kuuluvassa lektiossa puolestaan käsitellään maanpuolustustahtoa. Kirja-arvioissa ovat tällä kertaa aihepiirinä kriittinen nuorisotutkimus Päivi Honkatukian, Jenni Palomäen, Juuso Tuulisen ja Merja Viljasen arvioimana sekä osallistavan käänteen kriittistä arviointia Kari Saaren kirjoittamana.
-
TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 1 2020
Vol. 38 No. 1 (2020)Teemanumero käsittelee laajemmin muun muassa lasten ja nuorten tuottamaa ja/tai kuluttamaa populaarikulttuuria sekä siinä esitettyjen teemojen suhdetta heidän kulttuuriseen identiteettiinsä. Teemanumeron teksteissä näkyy monitieteisyys populaarikulttuurin tutkimuksessa, nuorisotutkimuksessa ja lapsia käsittelevässä tutkimuksessa. Numeron artikkelit keskittyvät tiettyihin populaarikulttuurin ilmiöihin, kuten televisioon ja fanifiktioon, mutta aiheita yhdistävät muun muassa kysymykset sukupuolesta, lapsuudesta ja nuoruudesta.
Noora Kallioniemen artikkeli ”Vuosituhannen vaihteen monimutkaistuva televisiokerronta ja moderni teinityttö televisiosarjassa Gilmoren tytöt” käsittelee 1990- ja 2000-lukujen teinityttöhahmoja televisiossa ja heidän itsenäistymistään omaksi genrekseen sekä sitä, kuinka Gilmoren tytöt on vienyt genreä kohti vakavasti otettavaa monimutkaistuvaa televisiokerrontaa, joka sekoittaa pitkiä juonenkaaria, sarjallista draamaa ja tilannekomediaa.
Helena Mäntyniemen artikkeli ”Yhteisöllisyys, vastakulttuurisuus ja feminismi Harry Potter -fanifiktiotekstissä Playing for the Harpies” käsittelee fanifiktiota, tarkemmin sanottuna naisvartalon kuvaamista feministisestä näkökulmasta kahdessa Harry Potter -fanifiktiotarinassa. Terhi Skaniakoksen artikkeli ”Kahden sukupolven fantasia: lapsellisen tuttu ja turvallinen toiseus elokuvissa E.T. ja Wall-E” käsittelee kahta lasten fantasiaelokuvaa, joissa ajallisesta erosta (E.T. julkaistiin vuonna 1982 ja Wall-E vuonna 2008) huolimatta on paljon yhtäläisyyksiä: ne ovat samankaltaisia turvallisen toiseuttamisen tarinoita, joita on esitetty kahdelle eri sukupolvelle.
Iina Karastin katsaus käsittelee ”Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen representaatiot fanfictionissa” käsittelee fanifiktiota laajemmin avaten fanifiktion taustaa sekä muun muassa fanifiktion yhtä tyylilajia, slashia, Star Trekin kautta. Sanna Qvickin katsaus ”Totta vai tarua? Lastenelokuvien elämysmaailma” käsittelee tarinallisen (luonto)dokumentin nousua lastenelokuvien kuten Disney-tuotantojen sekä lasten fantasiaelokuvien rinnalle. Ronja Mäkisen puheenvuoro ”Suomalainen vlogikulttuuri” käsittelee suomalaista YouTube- ja vlogikulttuuria merkityksellisenä ja vertaistuellisena toimintana, jonka aiheisiin lukeutuvat muun muassa mielenterveysongelmien käsitteleminen. Sofia Laine arvioi Young Audiences, Theatre and the Cultural Conversation -kirjan, joka avaa moniulotteisesti nuoren yleisön ja esittävän taiteen välistä suhdetta. Atte Timosen arvio ”Lady Bird – nuorisoelokuva vuosikymmenien takaa” avaa lähemmin Greta Gerwigin Lady Bird -elokuvaa vuodelta 2016 ja pohdiskelee sen esittämää aikalaiskuvaa.
-
Nuorisotutkimus 3-4 2019
Vol. 37 No. 3-4 (2019)Tässä lehdessä vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät käsityksiä harrastusten yhdenvertaisuudesta ja kustannuksista, vanhempiensa velkaannuttamien nuorten toimijuutta sekä nuorisotyöntekijän ja järjestyksenvalvojan toimenkuvaa yhdistelevän työmuodon osittain ristiriitaista suhdetta nuorten kanssa toimimiseen kauppakeskuksissa. Päivi Berg ja Mikko Salasuo tarkastelevat sosiaalisessa mediassa olleita viestejä, jotka käsittelevät lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastusten kustannuksia. Artikkelissa näitä käsitellään vanhemmuuskäytäntöjen ja luokkaerontekojen näkökulmista ja taustalla on harrastusten kallistuminen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien heikentyminen. Pauliina Pitkäjärven, Tarja Juvosen ja Anna Nikupeterin artikkeli käsittelee nuoria, jotka ovat velkaantuneet vanhempiensa toimien seurauksena. Lasten ja nuorten taloudellinen hyväksikäyttö on ylipäätään vähälle huomiolle jäänyt asia, eikä perhesuhteissa tapahtunutta velkaantumista ole juurikaan tarkasteltu. Pauliina Lampela ja Elsa Saarikkomäki käsittelevät artikkelissaan järjestyksenvalvojien uutta toimintatapaa kauppakeskuksissa. Järjestyksenvalvojat ottavat uudenlaisen roolin ja toimivat myös nuorisotyöllisessä viitekehyksessä. Anu Isotalon käsittelee artikkelissaan harvemmin tutkittua asiaa, eli nuorten seurustelusuhteessa kokemaa väkivaltaa. Artikkelin aineistona on poliisille tehdyt rikosilmoitukset. Lotta-Sofia Aaltosen artikkeli tarkastelee nuorten lukemista ja etsii tukea nuorten lukumotivaatiolle digitaalisista sovelluksista, joista kirjoja voi lukea ja kuunnella. Nuorten lukeminen on vähentynyt, mutta tukea lukemiselle ei ole juurikaan etsitty digisovelluksista.
Lehdessä on myös puheenvuorot ammatillisen opiskelun kyvyistä tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja pohdintaa koulun kasvatustehtävästä. Lisäksi mukana on runsaasti kirja-arvioita feministisestä pedagogiikasta, hip-hop -kulttuurista, lasten ja nuorten tutkimuksen etiikasta, yhteiskunnallisesti osallistumisesta ja poliittisten ääriliikkeiden kannatuksesta sekä osallistuvasta arvioinnista.
-
TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 2 2019
Vol. 37 No. 2 (2019)Teemanumero tarjoaa tulokulmia musliminuorten elämään ja toimijuuteen monenlaisten haasteiden, mutta myös mahdollisuuksien, odotusten ja haaveiden keskellä. Liila Holmberg ja Anna-Maija Niemi tarkastelevat artikkelissaan nuoren naisen kerrontaa hänen koulutuspolustaan ja pyrkimyksistään kohti lääkärin haaveammattia. Nuorten naisten näkökulmaa tarkastelevat myös Nina Tokola, Tiina Rättilä, Päivi Honkatukia, Fath E. Mubeen ja Irmeli Mustalahti artikkelissaan pakolaistaustaisten naisten kuulumisen kokemuksista ja työelämään siirtymistä. Nuoriin turvapaikanhakijoihin keskittyvässä artikkelissaan Riikka Korkiamäki erittelee, kuinka arjen eletty uskonto määrittää ja järjestää heidän ystävyys- ja ikätoverisuhteitaan. Elina Westinen käsittelee sosiolingvistisen analyysin avulla tubettaja ja rap-artisti Hassan Maikalin tuotantoa ja sitä, kuinka Maikal rakentaa kuulumistaan sekä suhteessa muslimiyhteisöön että valtakulttuuriin, ja risteyttää yhteiskunnallisen kiinnittymisen eri elementtejä sosiaalisen median tarjoamassa julkisuudessa. Varissuon lähiöön keskittyvässä etnografisessa tutkimuksessaan Marko Juntunen ja Ville Laakkonen tarkastelevat, kuinka ulkoapäin määritellyt kategoriat toimivat käänteisen identifikaation resursseina – nuorten arkipäivän ironia, jossa valtaväestön ennakkoluuloihin investoidaan uusia sisältöjä, avaa näköaloja myös identiteettineuvottelujen, kulttuurisen kritiikin ja vastapuheen muodossa.
Väitöstutkimukseensa perustuvassa lektiossaan Teemu Pauha pohtii uskonnollisten ja kansallisten identiteettien rajapintoja nuorten muslimien elämässä. Abdi Cisman, Elina Niinivaara ja nuorten työryhmä tarjoavat keskustelevan puheenvuoron musliminuoria koskettavista asioista kuten heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista, syrjinnästä, työnhausta ja seurustelusta. Karim Maiche purkaa puheenvuorossaan vähemmälle tarkastelulle jäänyttä asiaa, katseen merkitystä toiseuttavana käytäntönä nuorten arjessa. Tuulia Hämäläinen ja Wisam Elfadl kirjoittavat Islam ja minä -taidenäyttelyn toteutuksesta Helsingissä ja Turussa osana Nuoret muslimit ja resilienssi -tutkimushanketta, ja sen mahdollisuuksista toimia oppimisympäristönä oppilaille ja laajemmalle yleisölle.
-
Nuorisotutkimus 1 2019
Vol. 37 No. 1 (2019)Kulttuuriset mallit ja niiden luomat maskuliinisuudet ovat kohteena Arttu Salon artikkelissa Isyys, alkoholi ja miehisyys ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediaelämäntarinassa.Salo tarkastelee ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan mediassa esitetyn elämäntarinan kautta kulttuurista ymmärrystä isyydestä ja alkoholista kulttuurisen miehisyyden mallitarinan linssin läpi. Lehden toinen artikkeli käsittelee yhtä lailla julkista huolta aiheuttavaa teemaa eli nuorten digitaalisten teknologioiden käyttöä. Meri-Tuulia Kaarakainen ja Loretta Saikkonen käsittelevät artikkelissaan Pelaamisen ja sosiaalisuuden ympärille muodostuvat kolmannet tilat – nuorten teknologian käyttötavat ja vapaa-ajan harrasteet digitaalisten teknologioiden käytön kulttuurisia ulottuvuuksia. Kolmannessa artikkelissa Teppo Eskelinen ja Pia Lundblom tarkastelevat Prometheus-leirin vaikutuksia sen käyneiden nuorten maailmankuvaan. Tutkimusta varten kerättiin monipuolinen aineisto, joka koostui kirjoitelmista, videopäiväkirjoista ja kyselystä.
Lehdessä on kaksi lektiota. Eila Kauppinen on väitellyt moniäänisestä ruokaympäristöstä ja Hanna Laitinen tarkastelee väitöksessään nuorisojärjestöjen hybridejä toimintalogiikoita. Lehdessä on myös runsaasti kirja-arvioita, joissa keskitytään sukupuoleen ja perheeseen.
