Vol 40 Nro 2 (2022): Nuorisotutkimus 2 2022

					Näytä Vol 40 Nro 2 (2022): Nuorisotutkimus 2 2022

Nuorisotutkimus-lehden 2 2022 artikkelit, katsaukset ja lektiot korostavat osallisuutta, reflektiota ja herkkyyttä tunnistaa ilmiöitä, ottaa niitä tutkimuskohteeksi ja arvioida niiden yhteiskunnallista merkittävyyttä. Jenni Kallio, Päivi Honkatukia ja Annika Valtonen hahmottelevat ja haastavat artikkelissaan nuorisotutkimuksen nuorilähtöisyyttä ja nuorisotutkimuksen tiedontuotannon käytäntöjä poikkeusolojen tutkimustoiminnassa. Marilla Kortesalmi, Minna Autio, Mette Ranta ja Laura Huiku tarkastelevat, miten esimerkiksi itsenäistymisessä tarvittava talousosaaminen onnistutaan kouluopetuksessa liittämään osaksi nuorten kokemuksia ja elämäntilanteita. Miia Siutila, Tapani Joelsson ja Veli-Matti Karhulahti kirjoittavat e-urheilua käsittelevässä tutkimusartikkelissaan, että harrastusten ohjatut tai organisoidut muodot voivat toimia eräänlaisina ’sovittelijoina’ nuorille merkityksellistä asioista nuorten ja vanhempien välillä.

Satu Lehdon lektio koulun kerhotoiminnasta korostaa sen mahdollisuuksia rakentaa ja tukea lasten hyvinvointia. Georg Bolt kuvaa lektiossaan, miten nuorten osallisuus on ikään kuin ’musta laatikko’, johon nuorten näkemykset laitetaan ja josta avautuva osallisuus on valikoitua eikä tunnista nuorten moninaisuutta. Veronica Salovaara tuo koulutusvalintoja koskevan väitöstutkimuksensa lektiossaan esiin, että nuorten osallistaminen heitä koskevissa päätöksissä on paradoksi, jos toimijuutta sidostavia sosiaalisia rakenteita ei tunneta. Nuorisotutkimuksen reflektio edellyttää myös sen arviointia, mikä tutkimuskohde on marginaalissa, ja mikä ryhmä ansaitsee tulla kuulluksi. Pelkkä vähemmistöpositio eräänlaisena vertailututkimuksen taustamuuttujana ei riitä vaan tarvitaan myös toisenlaisia lähestymistapoja, kuten Mikko Salasuo ja Kati Lehtonen kuvaavat saamelaisnuorten liikuntakulttuuria koskevassa tutkimuksessaan.

 

Julkaistu: 2022-06-23