Osaamista omaan elämään ja kiinnittymistä yhteiskuntaan

– nuorten kokemuksia koulun talousopetuksesta

Kirjoittajat

  • Marilla Kortesalmi
  • Minna Autio
  • Mette Ranta
  • Laura Huiku

Abstrakti

Peruskoulun opetussuunnitelmaan sisältyy talousopetusta eri oppiaineisiin integroituna. Talous- ja kuluttajakasvatuksen opetusta on tutkittu, mutta tutkittua tietoa siitä, miten nuoret kokevat kouluopetuksen, on niukasti. Artikkelissa tutkitaan koulun talousopetusta nuorten kokemuksina. Aineisto koostuu 20–26-vuotiaiden nuorten aikuisten teemahaastatteluista (n=18), joita on analysoitu fenomenografisella tutkimusotteella tulkiten nuorten opetukselle antamia merkityksiä. Nuorten näkemykset talousopetuksesta jakaantuvat talousosaamista vahvistavaan ja rajoittavaan opetukseen. Talousosaamista vahvistava opetus välittää yhteiskunnan arvoja, ja nuoret kokevat voivansa hyödyntää opittuja tietoja ja taitoja arjessaan. Talousosaamista rajoittava opetus koetaan puolestaan soveltumattomana ja hyödyttömänä. Nuoret nostavat esiin myös niitä talousosaamisen sisältöjä, joita heille ei opetettu koulussa. Nuoret näkevät koulun talousopetuksella kolme yhteiskunnallista merkitystä. Ensinnäkin opetus rakentaa vastuullista taloudellista toimijuutta asenteiden tasolla. Toiseksi koululla on mahdollisuus kohdata nuoret eri ikävaiheissa erilaisine oppijoineen ja näin vahvistaa heidän talousosaamistaan pedagogisin menetelmin. Kolmanneksi koulun nähdään tasaavan nuorten taloudellisten lähtökohtien välisiä eroja. Tulosten perusteella opetuksen sisällön ja pedagogisten ratkaisujen tulisi pohjautua vahvemmin nuorten omiin kokemuksiin ja elämäntilanteeseen. Tällöin opetuksella voidaan tukea paitsi oppilaiden yksilöllistä talousosaamista, myös heidän kiinnittymistään yhteiskuntaan ja kasvua taloudelliseen itsenäisyyteen.

Avainsanat: Nuoret, koulu, talousopetus, taloudellinen itsenäistyminen, talousosaaminen

***

Attaining capability and engaging to the society – young adults’ experiences of financial education at schools
Marilla Kortesalmi, Minna Autio, Mette Ranta & Laura Huiku

In the national curriculum for basic education, financial education is integrated into various school subjects. Studies have been conducted into financial and consumer education, but less attention has been paid to how young people experience financial education. This article aims to fill this research gap. The data consists of thematic interviews with young adults aged 20 to 26 (n = 18), and was interpreted using phenomenographic methodology. From the young adults’ point of view, financial education can either strengthen or limit financial capability. Financial education that strengthens financial capability conveys the values of society, and young people feel that they can apply the knowledge and skills learned to their daily lives. On the other hand, financial education that is too limited is perceived as inadequate and useless. The young adults highlighted the content that they felt was missing in financial education at school. To their way of thinking, financial education has three important roles. Firstly, it influences the way in which society functions. Secondly, school has a pedagogical opportunity to enhance young people’s financial skills as it has possibilities to tailor the education to every student’s requirements. Thirdly, schools can even out the background differences between young adults. According to the data, the teaching content as well as the pedagogical design should be firmly based on young adults’ own experiences and life situation. That would help them to utilize the content and skills taught at school, and apply them to their daily life. In this way, financial education can support young adults’ financial agency and growth as members of society.

Keywords: young people, school, financial education, financial independence, financial capability

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2022-06-23

Viittaaminen

Kortesalmi, M., Autio, M., Ranta, M., & Huiku, L. (2022). Osaamista omaan elämään ja kiinnittymistä yhteiskuntaan : – nuorten kokemuksia koulun talousopetuksesta. Nuorisotutkimus, 40(2), 24–40. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/120323