Vol 38 Nro 1 (2020): TEEMANUMERO. Nuorisotutkimus 1 2020

Teemanumero käsittelee laajemmin muun muassa lasten ja nuorten tuottamaa ja/tai kuluttamaa populaarikulttuuria sekä siinä esitettyjen teemojen suhdetta heidän kulttuuriseen identiteettiinsä. Teemanumeron teksteissä näkyy monitieteisyys populaarikulttuurin tutkimuksessa, nuorisotutkimuksessa ja lapsia käsittelevässä tutkimuksessa. Numeron artikkelit keskittyvät tiettyihin populaarikulttuurin ilmiöihin, kuten televisioon ja fanifiktioon, mutta aiheita yhdistävät muun muassa kysymykset sukupuolesta, lapsuudesta ja nuoruudesta.

Noora Kallioniemen artikkeli ”Vuosituhannen vaihteen monimutkaistuva televisiokerronta ja moderni teinityttö televisiosarjassa Gilmoren tytöt” käsittelee 1990- ja 2000-lukujen teinityttöhahmoja televisiossa ja heidän itsenäistymistään omaksi genrekseen sekä sitä, kuinka Gilmoren tytöt on vienyt genreä kohti vakavasti otettavaa monimutkaistuvaa televisiokerrontaa, joka sekoittaa pitkiä juonenkaaria, sarjallista draamaa ja tilannekomediaa.

Helena Mäntyniemen artikkeli ”Yhteisöllisyys, vastakulttuurisuus ja feminismi Harry Potter -fanifiktiotekstissä Playing for the Harpies” käsittelee fanifiktiota, tarkemmin sanottuna naisvartalon kuvaamista feministisestä näkökulmasta kahdessa Harry Potter -fanifiktiotarinassa. Terhi Skaniakoksen artikkeli ”Kahden sukupolven fantasia: lapsellisen tuttu ja turvallinen toiseus elokuvissa E.T. ja Wall-E” käsittelee kahta lasten fantasiaelokuvaa, joissa ajallisesta erosta (E.T. julkaistiin vuonna 1982 ja Wall-E vuonna 2008) huolimatta on paljon yhtäläisyyksiä: ne ovat samankaltaisia turvallisen toiseuttamisen tarinoita, joita on esitetty kahdelle eri sukupolvelle.

Iina Karastin katsaus käsittelee ”Sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen representaatiot fanfictionissa” käsittelee fanifiktiota laajemmin avaten fanifiktion taustaa sekä muun muassa fanifiktion yhtä tyylilajia, slashia, Star Trekin kautta. Sanna Qvickin katsaus ”Totta vai tarua? Lastenelokuvien elämysmaailma” käsittelee tarinallisen (luonto)dokumentin nousua lastenelokuvien kuten Disney-tuotantojen sekä lasten fantasiaelokuvien rinnalle. Ronja Mäkisen puheenvuoro ”Suomalainen vlogikulttuuri” käsittelee suomalaista YouTube- ja vlogikulttuuria merkityksellisenä ja vertaistuellisena toimintana, jonka aiheisiin lukeutuvat muun muassa mielenterveysongelmien käsitteleminen. Sofia Laine arvioi Young Audiences, Theatre and the Cultural Conversation -kirjan, joka avaa moniulotteisesti nuoren yleisön ja esittävän taiteen välistä suhdetta. Atte Timosen arvio ”Lady Bird – nuorisoelokuva vuosikymmenien takaa” avaa lähemmin Greta Gerwigin Lady Bird -elokuvaa vuodelta 2016 ja pohdiskelee sen esittämää aikalaiskuvaa.