Mikä on opo-asia?

Nuorten tulkinnat tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta

Kirjoittajat

• Hanna Lonka Itä-Suomen yliopisto, Ohjauksen koulutus
• Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopisto, Ohjauksen koulutus
• Sanna Vehviläinen Itä-Suomen yliopisto, Ohjauksen koulutus

DOI: https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9160901

Abstrakti

Syksyllä 2021 voimaan astunut oppivelvollisuuden laajentuminen
18 ikävuoteen on ollut merkittävä muutos peruskoulujärjestelmässämme,
ja se on tuonut muutoksia myös opinto-ohjauksen kentälle. Laki tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta pyrkii takaamaan jokaiselle nuorelle riittävän tuen toisen asteen valinnan tekemiseen. Artikkelissa lähestymme tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta sitä saavien nuorten näkökulmasta ja olemme kiinnostuneita siitä, miten saatu tehostettu ohjaus tukee heidän koulutusvalintojensa prosessointia peruskoulun päättyessä. Kysymme, mitä nuoren toimintahorisontin kannalta merkityksellisiä asioita ohjauksessa käsitellään ja mitä sivuutetaan. Millaisilla ohjauksen käytänteillä tämä rajaus nuorten tulkinnan mukaan rakentuu? Artikkelissamme yhdistämme kasvatussosiologista tutkimusta nuorten koulutusvalinnoista ohjauksen käytänteitä ja vuorovaikutusta käsittelevään tutkimukseen. Analyysimme osoittaa, että vaikka ohjauksen ajatellaan lähtökohtaisesti olevan holistista ja nuoren koko elämänkentän huomioivaa, rajautuu nuoren toimintahorisontista tehostetunkin ohjauksen ulkopuolelle tiettyjä nuorille merkityksellisiä teemoja, jotka liittyvät erityisesti sosiaalisiin suhteisiin sekä sosiaalisten erojen ja eriarvoisuuksien kysymyksiin. Tutkimuksemme aineiston muodostavat keväällä 2023 ja 2024 kerätyt tehostettua ohjausta saaneiden 9.-luokkalaisten nuorten haastattelut.

Asiasanat: yläkoululaiset, oppilaanohjaus, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, yhteishaku, kasvatussosiologia

***

“What is the Guidance Counseling Matter?” Interpretations by young people receiving intensified personal guidance counseling
Hanna Lonka, Anne-Mari Souto & Sanna Vehviläinen
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 43 (1), 19–33

The extension of compulsory education to the age of 18, which came into effect in autumn 2021, marked a significant change in the Finnish basic education system and also brought about changes to the field of guidance and counseling. The law on intensified personal guidance counseling aims to ensure that every young person receives sufficient support when making their secondary education choice. In this article, we approach intensified personal guidance from the perspective of the young people receiving it, focusing on how it supports their reflections on educational choices at the end of basic education. We ask what aspects relevant to a young person’s horizon of action are addressed in the guidance, and what aspects are overlooked. What guidance practices, according to the young people’s interpretations, shape these boundaries? In our article, we combine educational sociology research on young people’s educational choices with studies on guidance practices and interaction. Our analysis shows that although guidance is generally perceived as holistic and attentive to the young person’s entire life context, certain themes meaningful to young people, particularly those related to social relationships and issues of social differences and inequalities, remain outside its scope. Our research data consist of interviews conducted in spring 2023 and 2024 with ninth-grade students who have received intensified personal guidance.

Keywords: lower secondary education students, guidance counseling, intensified personal guidance counseling, joint application, sociology of education