Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu eikä se ole samanaikaisesti arvioitavana muussa julkaisussa. Mikäli käsikirjoitus pohjautuu aikaisempaan julkaisuun ja/tai esitykseen tulee siitä tehdä selvitys Viesti toimitukselle -kohdassa.
  • Käsikirjoituksen tulee olla Word- tai rtf- muodossa.
  • Rivivälin tulee olla 1,5, kirjasinkoon 12 ja marginaalin 3 cm molemmissa reunoissa.
  • Taulukot on sijoitettu käsikirjoituksen loppuun, ja niiden toivottu sijainti merkitään käsikirjoitukseen selkeästi (esim. Taulukko 5 tähän). Kuvat ovat erillisinä tiedostoina, mikäli ne ovat kuvatiedostomuodossa (esimerkiksi .jpeg)
  • Kansilehti, joka sisältää artikkelin otsikon ja tekijätiedot, lähetetään erillisenä tiedostona.
  • Käsikirjoituksen rakenne ja lähteiden merkintätapa noudattavat APA-järjestelmää.
  • Käsikirjoituksesta on poistettu kaikki tekijäntunnistustiedot. Kirjoittajatiedot eivät saa näkyä myöskään tiedoston asetuksissa (esim. Word-dokumentissa Tiedosto > Tiedot > Aiheeseen liittyvät henkilöt).

Kirjoittajan ohjeet

Ohjeet artikkelien kirjoittajille

 

 

PUHE JA KIELI/TAL OCH SPRÅK julkaisee monitieteisiä puheeseen ja kieleen liittyviä tutkimuksia. Se on kiinnostunut puheen, äänen, kielen ja viestinnän, kielellisen ja kehollisen vuorovaikutuksen sekä edellisten poikkeavuuksiin ja kuntoutukseen liittyvästä tutkimuksesta. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.

 

Lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Se julkaisee myös Puheen- ja kielentutkimuksen kentältä -tutkimuskoostetta ja Puraistaan kieltä -kolumnia.

 

PUHE JA KIELI -lehdessä julkaistujen artikkeleiden nimet, englanninkieliset abstraktit, avainsanat sekä tekijöiden yhteystiedot indeksoidaan seuraaviin tietokantoihin: ProQuest, ERIH PLUS ja EBSCO. PUHE JA KIELI -lehdestä ilmestyy paperiversio. Lisäksi lehden artikkelit ja muut tieteelliset tekstit julkaistaan open access -periaatteella rinnakkaisversiona osoitteessa https://journal.fi/pk.

 

  1. Käsikirjoituksen pituus voi olla korkeintaan 7000 sanaa (sisältäen abstraktit, taulukot, kuviot, lähdeluettelon ja liitteet). Rivinvälin tulee olla 1,5, kirjasinkoon 12 ja marginaalin 3 cm molemmissa reunoissa. Käsikirjoitus jätetään sähköisen järjestelmän avulla joko Word Document (.doc ja .docx) tai Rich Text Format (.rtf) -muodossa. Jos käsikirjoituksessa on erikoismerkkejä, suosittelemme sen tallentamista .doc(x) tai .rtf -muodon lisäksi myös PDF-muodossa.

 

  1. PUHE JA KIELI -lehden toimittaja lukee jokaisen käsikirjoituksen ja arvioi, sopiiko se lehden linjaan. Tämän jälkeen käsikirjoitus lähetetään kahdelle ulkopuoliselle arvioijalle. Arviointiprosessin aikana sekä kirjoittajien että arvioijien henkilöllisyys salataan. Arvioinnissa keskitytään erityisesti käsikirjoituksen tieteellisiin ansioihin, mutta sen tarkoituksena on myös saada artikkeli helppolukuiseksi sekä korjata mahdollisia tyylillisiä puutteita ja asiavirheitä. Käsikirjoituksen kielenhuollosta vastaa kirjoittaja itse.

 

  1. Käsikirjoituksessa noudatetaan APA:n kirjoitusohjeita (American Psychological Association: Publication Manual of the American Psychological Association, 6. painos. Haettavissa osoitteessa http://www.apastyle.org/manual/index.aspx). Käsikirjoituksen rakenteen tulee pääsääntöisesti noudattaa seuraavaa kaavaa:

 

Käsikirjoituksen otsikkosivu lähetetään erillisenä tiedostona sen sisältämien tekijätietojen takia. Otsikkosivulta käy ilmi kirjoittajan tai kirjoittajien nimet, affiliaatiot, osoitteet sekä muut yhteystiedot (erityisesti sähköpostiosoitteet). Lisäksi sivulla on käsikirjoituksen koko otsikko sekä sen lyhenne, ns. running head, jonka pituus on enintään 40 merkkiä. Otsikkosivulle merkitään kirjoittajien affiliaatiot myös englannin kielellä.

 

Varsinainen käsikirjoitustiedosto ei saa sisältää tekijätietoja. Myös kaikki viittaukset, joista tekijä voidaan tunnistaa tulee poistaa käsikirjoituksesta. Nämä on mahdollista lisätä käsikirjoitukseen, kun se on hyväksytty julkaistavaksi. Käsikirjoitustiedoston ensimmäisellä sivulla on otsikko, otsikon lyhenne ja artikkelin suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät sekä artikkelin englanninkielinen otsikko. Mikäli käsikirjoitus on kirjoitettu ruotsin kielellä, tulee mukaan liittää tiivistelmä ja otsikko kaikilla kolmella kielellä (ruotsi, englanti ja suomi). Suomenkielisen tiivistelmän pituus on enintään 150 sanaa ja ruotsinkielisen 170 sanaa. Englanninkielisen tiivistelmän alkuun sijoitetaan artikkelin englanninkielinen nimi. Vastuu tiivistelmän englannin kielen oikeellisuudesta on kirjoittajalla. Jokaisen tiivistelmän jälkeen ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä 3–6 käsikirjoituksen sisältöä kuvaavaa avainsanaa.

 

Varsinainen teksti kirjoitetaan ilman sisennyksiä: kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla. Johdannon tulee olla lyhyt ja keskittyä aiheen kannalta ajankohtaisiin asioihin. Johdannon lopussa kuvataan tutkimuksen tarkoitus ja esitetään tutkimuskysymykset. Käytetyt menetelmät tulee kuvata siinä määrin yksityiskohtaisesti, että tutkimuksen toistaminen on mahdollista. Tulokset raportoidaan selkeästi. Tulosluvun tulee vastata esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Pohdinta sitoo tulokset aiempaan kirjallisuuteen. Pohdinnan tulee olla kriittinen ja osoittaa tulosten tieteellinen merkitys. Käsikirjoitus voi päättyä Lopuksi-lukuun.

 

Päälukujen otsikoissa käytetään lihavoituja isoja kirjaimia, ja alalukujen otsikot kirjoitetaan lihavoituna normaalia kirjasinkokoa käyttäen. Otsikon jälkeen tulee yksi tyhjä rivi. Otsikoissa käytetään numeroita.

 

  1. Mikäli tutkimuksessa on käytetty tilastollisia analyyseja, niiden raportoinnissa noudatetaan APA:n manuaalin ohjeita. Kirjoittajien tulee muistaa, että pelkkä merkitsevyysarvon (p-arvon) esittäminen ei riitä. Esimerkiksi yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset ilmoitetaan muodossa F(6, 203) = 61,88, p < 0,001 (ks. lisää tilastollisten testien tulosten merkinnästä APA:n manuaalin kappaleesta 4). APA-ohjeista poiketen suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua eikä pistettä.

 

  1. Mikäli kuviot ja taulukot ovat käsikirjoituksen kanssa samassa tiedostomuodossa (.doc, .docx, .rtf), ne sijoitetaan siihen kohtaan, mihin kirjoittaja toivoisi niiden sijoittuvan lopullisessakin julkaisussa. Muussa tapauksessa kuviot tai taulukot lähetetään alkuperäisessä grafiikkamuodossa erillisinä tiedostoina (mieluiten .tif-muodossa; resoluutio mieluiten 600 x 600 pikseliä tai suurempi, kuitenkin vähintään 300 x 300 pikseliä). Mikäli kuvioita ja taulukoita ei voi upottaa tekstiin, ne tulee otsikoida selkeästi, ja niiden toivottu sijainti merkitään selvästi tekstiin (esim. "Kuvio 1 suurin piirtein tähän"). Kuvioiden selkeyteen tulee kiinnittää huomiota: viivojen on oltava riittävän vahvoja ja kontrastien teräviä. Kuvioita ja taulukoita suunnitellessa kannattaa muistaa, että ne usein pienennetään lehteä taitettaessa, ja siksi niitä laatiessa kannattaakin silmäillä viimeisimmissä lehden numeroissa olleita kuvioita.

 

  1. Kirjallisuusviitteiden merkitsemisessä noudatetaan APA:n ohjeita. Tekstin sisäiset viittaukset tulevat sulkeisiin aakkosjärjestyksessä, ja ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. Julkaisuvuosi ilmoitetaan tekijöiden nimen jälkeen erotettuna pilkulla (Jantunen, 2018; Pepperberg & Funk, 1990; Tammelin-Laine, 2014). Viitattaessa artikkeliin, jolla on kolmesta viiteen kirjoittajaa, mainitaan tekstiviitteessä ensimmäisellä kerralla kaikki kirjoittajat (Korpijaakko-Huuhka, Rantala & Karjalainen, 2014) mutta myöhemmin vain ensimmäinen kirjoittaja (Korpijaakko-Huuhka ym., 2014). Mikäli artikkelilla on kuusi tai useampi kirjoittaja, mainitaan tekstiviitteessä aina vain ensimmäinen kirjoittaja (Duval ym., 2012).

 

  1. Lähdeviitteet sijoitetaan artikkelin loppuun aakkosjärjestyksessä ja nimetään otsikolla Lähteet. Rivejä ei sisennetä. Lähdeluettelossa esiintyvien teosten ja aikakauslehtien nimet sekä volyyminumero kursivoidaan.

 

Hirvonen, M. (2013). Katsaus kuvailutulkkaukseen – visuaalisen tiedon saavuttaminen puheen ja kielen kautta. Puhe ja kieli, 33, 91–106.

 

Ladefoged, P. (1975). A course in phonetics. New York: Harcourt Brace Jovanovich.

 

Ludlow, C.L. & Bassich, C.J. (1983). The result of acoustic and perceptual assessment of two types of dysarthria. Teoksessa W.R. Berry (toim.), Clinical dysarthria, (s. 123–343). San Diego: College-Hill Press.

 

Males and females with autism show an extreme of the typical male mind. (2014). Haettu 26.8.2014 osoitteesta http://www.cam.ac.uk/research/news/males-and-females-with-autism-show-an-extreme-of-the-typical-male-mind

 

  1. Jokaisesta lehteen hyväksytystä artikkelista tehdään erillinen kustannussopimus, jonka allekirjoittaa käsikirjoituksen tekijätiedoissa ensimmäisenä mainittu kirjoittaja kaikkien kirjoittajien puolesta. Jos käsikirjoitukseen sisältyy materiaalia, jonka tekijänoikeudet omistaa joku muu taho kuin kirjoittaja, on kirjoittajan vastuulla hankkia niiden käyttöön kirjallinen lupa tekijänoikeuden haltijalta. Kustannussopimus antaa Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistykselle (julkaisijalle) oikeuden julkaista artikkeli sekä paperisena että sähköisessä muodossa.

 

 

 

Ohjeet kirja-arvioiden laatijoille

 

Lehdessä julkaistavien kirja-arvioiden odotetaan täyttävän seuraavat sisällölliset kriteerit:

 

  1. Arvion tulisi soveltua lehden laajan lukijakunnan kirjoon ja odotettuun etukäteistietämykseen.

 

  1. Arvio ei saa olla pelkkä teoksen katsauksenomainen esittely, vaan sen tulisi selkeästi ja perustellusti ottaa kantaa teoksen merkittävyyteen.

 

  1. Tekstin rivivälin tulee olla 1,5, kirjasinkoon 12 ja marginaalin 3 cm molemmissa reunoissa. Sopiva arvion pituus on noin 1200–2400 sanaa.

 

  1. Arvio jätetään sähköisen järjestelmän avulla joko Word Document (.doc, .docx) tai Rich Text Format (.rtf) -muodossa. Jos käsikirjoituksessa on erikoismerkkejä, suosittelemme sen tallentamista myös PDF-muodossa.

 

  1. Arvion laatimiseen annetaan aikaa 3–4 kk siitä, kun kirjoittaja on saanut arvioitavan teoksen.

 

  1. Arvion kirjoittaja saa teoksen omakseen, kun arvio on laadittu. Kirjoittajaksi ilmoittautuminen on sitova lupaus arvion laatimisesta. Jos kirjoittaja perustellusta syystä ei kuitenkaan pysty täyttämään lupaustaan, hänen täytyy palauttaa teos toimitukseen uuden veroisena.