Ohjeet artikkelien kirjoittajille


PUHE JA KIELI/TAL OCH SPRÅK julkaisee monitieteellistä puheen ja kielen tutkimukseen liittyvää tutkimusta. Se on kiinnostunut puheen, äänen, kielen ja viestinnän, kielellisen ja kehollisen vuorovaikutuksen sekä edellisten poikkeavuuksiin ja kuntoutukseen liittyvästä tutkimuksesta.

Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.

Lehti julkaisee pääasiassa suomen ja ruotsin kielellä tieteellisiä artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Se julkaisee myös Puraistaan kieltä -kolumnia ja väitöslektioita.

PUHE JA KIELI (artikkelien nimet, englanninkieliset abstraktit, avainsanat sekä tekijöiden yhteystiedot) indeksoidaan seuraaviin tietokantoihin: Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) ja MLA.

PUHE JA KIELI on open access -periaatteella julkaistava lehti, ja se ilmestyy sekä paperiversiona että vapaasti ladattavana sähköisenä lehtenä.

1. Käsikirjoitus ei saa mielellään olla pidempi kuin 30 liuskaa. Rivinvälin tulee olla 1,5, kirjasinkoon 12 ja marginaalin 3 cm molemmissa reunoissa. Käsikirjoitus jätetään sähköisen järjestelmän avulla joko Word Document (doc) tai Rich Text Format (rtf) -muodossa. Jos käsikirjoituksessa on erikoismerkkejä, suosittelemme, että se tallennetaan lisäksi PDF-muodossa.

2. Päätoimittaja lukee ja arvioi jokaisen käsikirjoituksen. Tämän jälkeen se lähetetään kahdelle arvioitsijalle. Arvioprosessi on anonyymi molempiin suuntiin. Arvioinnissa keskitytään erityisesti käsikirjoituksen tieteellisiin ansioihin, mutta sen tarkoituksena on myös saada artikkeli helppolukuiseksi sekä korjata mahdollisia tyylillisiä puutteita ja asiavirheitä. Käsikirjoituksen kielenhuollosta vastaa kirjoittaja itse.

3. Empiirisiä tutkimustuloksia raportoivien käsikirjoitusten rakenteen osalta pyydämme kirjoittajia noudattamaan APA:n (American Psychological Association) julkaisun ”Publication Manual of the American Psychological Association” (6. painos) ohjeita (http://www.apastyle.org/manual/index.aspx). Käsikirjoituksen rakenteen tulee pääsääntöisesti noudattaa seuraavaa kaavaa:

Käsikirjoituksen otsikkosivu lähetetään erillisenä tiedostona, koska se sisältää tekijätietoja. Otsikkosivu sisältää kirjoittajan tai kirjoittajien nimet, osoitteet sekä muut yhteystiedot (erityisesti sähköpostiosoitteen) ja otsikon lyhenteen ('running head'), jonka pituus on enintään 40 merkkiä. Ensimmäiselle sivulle merkitään myös kirjoittajien työpaikkojen englanninkieliset nimet.

Varsinainen käsikirjoitustiedosto ei saa sisältää tekijätietoja. Käsikirjoitustiedoston ensimmäisellä sivulla on otsikko, otsikon lyhenne ja artikkelin suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät sekä artikkelin englanninkielinen otsikko. Mikäli käsikirjoitus on kirjoitettu ruotsin kielellä, tulee mukaan liittää tiivistelmä ja otsikko kaikilla kolmella kielellä (ruotsi, englanti ja suomi). Suomenkielisen tiivistelmän pituus on enintään 150 sanaa. Englanninkielisen tiivistelmän alkuun sijoitetaan artikkelin englanninkielinen nimi. Vastuu tiivistelmän englannin kielen oikeellisuudesta on kirjoittajalla. Jokaisen tiivistelmän jälkeen ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä 3–6 käsikirjoituksen sisältöä kuvaavaa avainsanaa.

Varsinainen teksti kirjoitetaan ilman sisennyksiä: kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihtolyönnillä. Johdannon tulee olla lyhyt ja keskittyä aiheen kannalta ajankohtaisiin asioihin. Johdannon lopussa kuvataan tutkimuksen tarkoitus ja esitetään tutkimuskysymykset. Käytetyt menetelmät tulee kuvata siinä määrin yksityiskohtaisesti, että tutkimuksen toistaminen on mahdollista. Tulokset raportoidaan selkeästi. Taulukot ja kuvat tulkitaan ymmärrettävästi mutta luettelointia välttäen. Tulosluvun tulee vastata esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Pohdinta sitoo tulokset aiempaan kirjallisuuteen. Pohdinnan tulee olla kriittinen ja osoittaa tulosten tieteellinen merkitys. Käsikirjoitus voi päättyä Lopuksi-lukuun.

Päälukujen otsikoissa käytetään lihavoituja kapiteelikirjaimia ja alaluvut kirjoitetaan tavallisilla kirjaimilla lihavoituna. Otsikon jälkeen tulee yksi tyhjä rivi.

4. Tulokset kvantifioidaan silloin, kun se on koeasetelman, tutkimusmenetelmän tai aiheen käsittelyn kannalta mahdollista tai tarpeellista. Tilastollisia testejä tulee käyttää silloin, kun niiden käyttö on mahdollista. Kvantifioiduista tuloksista ilmoitetaan keskiarvo tai mediaani sekä jokin hajontaa ilmaiseva tunnusluku (esim. keskihajonta). Tilastollisten testien tulosten ilmoittamisessa noudatetaan APA:n manuaalin ohjeita. Kirjoittajien tulee muistaa, että pelkkä merkitsevyysarvon (p-arvon) esittäminen ei riitä. Esimerkiksi yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset ilmoitetaan muodossa F(6, 203) = 61,88, p < 0,001 (ks. lisää tilastollisten testien tulosten merkinnästä APA:n manuaalin kappaleesta 4). Käyttäessäsi APA:n ohjeita huomioi kuitenkin, että suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua eikä pistettä.

5. Kuviot ja taulukot laitetaan tiedoston loppuun, mikäli ne ovat samaa muotoa käsikirjoitustekstin kanssa (esim.doc). Mikäli kuviot tai taulukot ovat eri muodossa, ne lähetetään alkuperäisessä grafiikkamuodossa erillisissä tiedostoissa (mieluiten .tif-muodossa ja vähintään 300 x 300 pikselin mutta mieluiten 600 x 600 tai suuremmalla resoluutiolla). Kuviot ja taulukot tulee otsikoida selkeästi, ja niiden toivottu sijainti merkitään selvästi tekstiin (esim. "Kuvio 1 suurin piirtein tähän"). Kuvioiden selkeyteen tulee kiinnittää huomiota: viivojen on oltava riittävän vahvoja ja kontrastien teräviä. Kuvioita ja taulukoita suunniteltaessa kannattaa muistaa, että kuviot pienennetään usein lehteä taitettaessa, ja niitä laadittaessa kannattaa silmäillä viimeisiä lehden numeroita.

6. Kirjallisuusviitteiden merkitsemisessä noudatetaan APA:n ohjeita. Tekstin sisäiset viittaukset tulevat sulkeisiin aakkosjärjestyksessä, ja ne erotetaan toisistaan puolipilkulla. Julkaisuvuosi ilmoitetaan tekijöiden nimen jälkeen erotettuna pilkulla (Kamil, 1988; Pepperberg & Funk, 1990; Tammelin-Laine, 2014). Viitattaessa artikkeliin, jolla on kolmesta viiteen kirjoittajaa, mainitaan tekstiviitteessä ensimmäisellä kerralla kaikki kirjoittajat (Korpijaakko-Huuhka, Rantala & Karjalainen, 2014), mutta myöhemmin vain ensimmäinen kirjoittaja (Korpijaakko-Huuhka ym., 2014). Mikäli artikkelissa on kuusi tai useampi kirjoittaja, mainitaan tekstiviitteessä aina vain ensimmäinen kirjoittaja (Duval ym., 2012).

7. Lähdeviitteet sijoitetaan artikkelin loppuun aakkosjärjestyksessä. Rivejä ei sisennetä.

Hirvonen, M. (2013). Katsaus kuvailutulkkaukseen – visuaalisen tiedon saavuttaminen puheen ja kielen kautta, Puhe ja kieli, 33, 91–106.

Ladefoged, P. (1975). A course in phonetics. New York: Harcourt Brace Jovanovich.

Ludlow, C.L. & Bassich, C.J. (1983). The result of acoustic and perceptual assessment of two types of dysarthria. Teoksessa W.R. Berry (toim.), Clinical dysarthria, (s. 123–343). San Diego: College-Hill Press.

Males and females with autism show an extreme of the typical male mind. (2014). Haettu 26.8.2014 osoitteesta http://www.cam.ac.uk/research/news/males-and-females-with-autism-show-an-extreme-of-the-typical-male-mind

8. Käsikirjoituksen tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajalla. PUHE JA KIELI saa osittaisen oikeuden lehdessä julkaistuun materiaaliin. Jokaisesta lehteen hyväksytystä artikkelista tehdään erillinen kustannussopimus, jonka allekirjoittavat kaikki artikkelin tekijät. Tekijät vahvistavat allekirjoituksellaan, että ovat osallistuneet käsikirjoituksen kirjoittamiseen ja/tai käsikirjoituksessa kuvattavan tutkimuksen tekemiseen. Jos käsikirjoitukseen sisältyy materiaalia, jonka tekijänoikeudet omistaa joku muu taho kuin kirjoittaja, on kirjoittajan vastuulla hankkia niiden käyttöön kirjallinen lupa tekijänoikeuden haltijalta. Kustannussopimus antaa Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistykselle (julkaisijalle) oikeuden julkaista artikkeli myös sähköisessä muodossa.

 

Ohjeet kirja-arvioiden kirjoittajille

Lehdessä julkaistavien kirja-arvioiden odotetaan täyttävän seuraavat sisällölliset kriteerit:

1. Arvion tulisi soveltaa lehden laajan lukijakunnan kirjoon ja odotettuun etukäteistietämykseen. Tästä johtuen suppeaa tematiikkaa käsittelevien kohdetekstien perusargumentaatio, aatehistorialliset kytkökset, tieteellinen painoarvo ja vastaavat asiakokonaisuudet tulisi katsauksen alussa lyhyesti esittää lukijoille. Teksti siis pitää aina sitoa omaan taustaansa.

2. Arvio ei saa olla kohdetekstin pelkkä katsauksenomainen esittely vaan sen tulisi selkeästi ja perustellusti ottaa kantaa kohdetekstin merkittävyyteen.

3. Tekstin rivivälin tulee olla 1,5, marginaalin, kirjasinkoon 12 ja marginaalin on oltava 3 cm paperin molemmissa reunoissa. Sopiva arvion pituus on noin 1200–2400 sanaa.

4. Arvio jätetään sähköisen järjestelmän avulla joko Word Document (doc) tai Rich Text Format (rtf) -muodossa. Jos käsikirjoituksessa on erikoismerkkejä, suosittelemme, että se tallennetaan lisäksi PDF-muodossa.

5. Arvion kirjoittamiseen annetaan aikaa 3–4 kk siitä, kun kirjoittaja on saanut kirjan.

6. Arvion kirjoittaja saa kirjan omakseen, kun arvio on kirjoitettu. Arvion kirjoittajaksi ilmoittautuminen on sitova lupaus arvion kirjoittamisesta. Jos kirjoittaja perustellusta syystä ei kuitenkaan pysty kirjoittamaan arviota, hänen täytyy palauttaa kirja toimitukseen uuden veroisena.