Puhe ja kieli / Tal och språk on puheen ja kielen tutkimuksen referee-käytänteinen aikakauslehti, joka julkaisee tutkimusta kielen, puheen, äänen, viestinnän ja vuorovaikutuksen aloilta. Lehti julkaisee pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvosteluja, väitöslektioita ja Puraistaan kieltä -kolumnia. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.
Information för författare
Ohjeet artikkelien kirjoittajille
PUHE JA KIELI/TAL OCH SPRÅK julkaisee monitieteisiä puheeseen ja kieleen liittyviä tutkimuksia. Se on kiinnostunut puheen, äänen, kielen ja viestinnän, kielellisen ja kehollisen vuorovaikutuksen sekä edellisten poikkeavuuksiin ja kuntoutukseen liittyvästä tutkimuksesta. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä.
Lehti julkaisee suomen- ja ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Se julkaisee myös Puheen- ja kielentutkimuksen kentältä -tutkimuskoostetta ja Puraistaan kieltä -kolumnia.
PUHE JA KIELI -lehdessä julkaistujen artikkeleiden nimet, englanninkieliset abstraktit, avainsanat sekä tekijöiden yhteystiedot indeksoidaan seuraaviin tietokantoihin: ProQuest, ERIH PLUS ja EBSCO. PUHE JA KIELI -lehdestä ilmestyy paperiversio. Lisäksi lehden artikkelit ja muut tieteelliset tekstit julkaistaan open access -periaatteella rinnakkaisversiona osoitteessa https://journal.fi/pk.
Puhe ja kieli -lehti julkaisee lehdessä ilmestyneistä artikkeleista lyhyitä some-tekstejä yhdistyksen Facebook- ja Twitter-tilien kautta. Kirjoittajat voivat siksi halutessaan kirjoittaa otsikkosivulle lyhyen (max. 280 merkkiä välilyönteineen) some-tekstin. Kirjoittajat voivat itse valita tekstin näkökulman. Teksti voi esimerkiksi tiivistää artikkelin keskeisimmät tulokset tai jonkin keskeisen havainnon, mutta se voi olla myös yleisluontoinen kuvaus artikkelista. Some-teksti ei vaikuta artikkelin arviointiprosessiin, ja sen liittäminen submissioon on vapaaehtoista.
1. Käsikirjoituksen pituus voi olla korkeintaan 7000 sanaa, paitsi kirjallisuuskatsauksissa 9000 sanaa (sisältäen abstraktit, taulukot, kuviot, lähdeluettelon ja liitteet). Rivinvälin tulee olla 1,5, kirjasinkoon 12 ja marginaalin 3 cm molemmissa reunoissa. Käsikirjoitus jätetään sähköisen järjestelmän avulla joko Word Document (.doc ja .docx) tai Rich Text Format (.rtf) -muodossa. Jos käsikirjoituksessa on erikoismerkkejä, suosittelemme sen tallentamista .doc(x) tai .rtf -muodon lisäksi myös PDF-muodossa.
2. PUHE JA KIELI -lehden toimittaja lukee jokaisen käsikirjoituksen ja arvioi, sopiiko se lehden linjaan. Tämän jälkeen käsikirjoitus lähetetään kahdelle ulkopuoliselle arvioijalle. Arviointiprosessin aikana sekä kirjoittajien että arvioijien henkilöllisyys salataan. Arvioinnissa keskitytään erityisesti käsikirjoituksen tieteellisiin ansioihin, mutta sen tarkoituksena on myös saada artikkeli helppolukuiseksi sekä korjata mahdollisia tyylillisiä puutteita ja asiavirheitä. Käsikirjoituksen kielenhuollosta vastaa kirjoittaja itse.
3. Käsikirjoituksessa noudatetaan APA:n kirjoitusohjeita (American Psychological Association: Publication Manual of the American Psychological Association, 7. painos. Haettavissa osoitteessa https://apastyle.apa.org/style-grammar-guidelines). Käsikirjoituksen rakenteen tulee pääsääntöisesti noudattaa seuraavaa kaavaa:
Käsikirjoituksen otsikkosivu lähetetään erillisenä tiedostona sen sisältämien tekijätietojen takia. Otsikkosivulta käy ilmi kirjoittajan tai kirjoittajien nimet, affiliaatiot, osoitteet sekä muut yhteystiedot (erityisesti sähköpostiosoitteet). Lisäksi sivulla on käsikirjoituksen koko otsikko sekä sen lyhenne, ns. running head, jonka pituus on enintään 40 merkkiä. Otsikkosivulle merkitään kirjoittajien affiliaatiot myös englannin kielellä.
Varsinainen käsikirjoitustiedosto ei saa sisältää tekijätietoja. Myös kaikki viittaukset, joista tekijä voidaan tunnistaa tulee poistaa käsikirjoituksesta. Nämä on mahdollista lisätä käsikirjoitukseen, kun se on hyväksytty julkaistavaksi. Käsikirjoitustiedoston ensimmäisellä sivulla on otsikko, otsikon lyhenne ja artikkelin suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät sekä artikkelin englanninkielinen otsikko. Mikäli käsikirjoitus on kirjoitettu ruotsin kielellä, tulee mukaan liittää tiivistelmä ja otsikko kaikilla kolmella kielellä (ruotsi, englanti ja suomi). Suomenkielisen tiivistelmän pituus on enintään 150 sanaa ja ruotsinkielisen 170 sanaa. Englanninkielisen tiivistelmän alkuun sijoitetaan artikkelin englanninkielinen nimi. Vastuu tiivistelmän englannin kielen oikeellisuudesta on kirjoittajalla. Jokaisen tiivistelmän jälkeen ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä 3–6 käsikirjoituksen sisältöä kuvaavaa avainsanaa.
Varsinainen teksti kirjoitetaan ilman sisennyksiä: kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla. Johdannon tulee olla lyhyt ja keskittyä aiheen kannalta ajankohtaisiin asioihin. Johdannon lopussa kuvataan tutkimuksen tarkoitus ja esitetään tutkimuskysymykset. Käytetyt menetelmät tulee kuvata siinä määrin yksityiskohtaisesti, että tutkimuksen toistaminen on mahdollista. Tulokset raportoidaan selkeästi. Tulosluvun tulee vastata esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Pohdinta sitoo tulokset aiempaan kirjallisuuteen. Pohdinnan tulee olla kriittinen ja osoittaa tulosten tieteellinen merkitys. Käsikirjoitus voi päättyä Lopuksi-lukuun.
Päälukujen otsikoissa käytetään lihavoituja isoja kirjaimia, ja alalukujen otsikot kirjoitetaan lihavoituna normaalia kirjasinkokoa käyttäen. Otsikon jälkeen tulee yksi tyhjä rivi. Otsikoissa käytetään numeroita.
Open access -julkaisemisesta ei peritä erillistä maksua.
4. Mikäli tutkimuksessa on käytetty tilastollisia analyyseja, niiden raportoinnissa noudatetaan APA:n manuaalin ohjeita. Kirjoittajien tulee muistaa, että pelkkä merkitsevyysarvon (p-arvon) esittäminen ei riitä. Esimerkiksi yksisuuntaisen varianssianalyysin tulokset ilmoitetaan muodossa F(6, 203) = 61,88, p < 0,001 (ks. lisää tilastollisten testien tulosten merkinnästä APA:n manuaalin kappaleesta 4). APA-ohjeista poiketen suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua eikä pistettä.
5. Mikäli kuviot ja taulukot ovat käsikirjoituksen kanssa samassa tiedostomuodossa (.doc, .docx, .rtf), ne sijoitetaan siihen kohtaan, mihin kirjoittaja toivoisi niiden sijoittuvan lopullisessakin julkaisussa. Muussa tapauksessa kuviot tai taulukot lähetetään alkuperäisessä grafiikkamuodossa erillisinä tiedostoina (mieluiten .tif-muodossa; resoluutio mieluiten 600 x 600 pikseliä tai suurempi, kuitenkin vähintään 300 x 300 pikseliä). Mikäli kuvioita ja taulukoita ei voi upottaa tekstiin, ne tulee otsikoida selkeästi, ja niiden toivottu sijainti merkitään selvästi tekstiin (esim. "Kuvio 1 suurin piirtein tähän"). Kuvioiden selkeyteen tulee kiinnittää huomiota: viivojen on oltava riittävän vahvoja ja kontrastien teräviä. Kuvioita ja taulukoita suunnitellessa kannattaa muistaa, että ne usein pienennetään lehteä taitettaessa, ja siksi niitä laatiessa kannattaakin silmäillä viimeisimmissä lehden numeroissa olleita kuvioita.
6. Kirjallisuusviitteiden merkitsemisessä noudatetaan APA:n ohjeita. Tekstin sisäiset viittaukset tulevat sulkeisiin aakkosjärjestyksessä, ja ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. Julkaisuvuosi ilmoitetaan tekijöiden nimen jälkeen erotettuna pilkulla (Jantunen, 2018; Pepperberg & Funk, 1990; Tammelin-Laine, 2014). Viitattaessa artikkeliin, jolla on kolmesta viiteen kirjoittajaa, mainitaan tekstiviitteessä ensimmäisellä kerralla kaikki kirjoittajat (Korpijaakko-Huuhka, Rantala & Karjalainen, 2014) mutta myöhemmin vain ensimmäinen kirjoittaja (Korpijaakko-Huuhka ym., 2014). Mikäli artikkelilla on kuusi tai useampi kirjoittaja, mainitaan tekstiviitteessä aina vain ensimmäinen kirjoittaja (Duval ym., 2012).
7. Lähdeviitteet sijoitetaan artikkelin loppuun aakkosjärjestyksessä ja nimetään otsikolla Lähteet. Rivejä ei sisennetä. Lähdeluettelossa esiintyvien teosten ja aikakauslehtien nimet sekä volyyminumero kursivoidaan.
Hirvonen, M. (2013). Katsaus kuvailutulkkaukseen – visuaalisen tiedon saavuttaminen puheen ja kielen kautta. Puhe ja kieli, 33, 91–106.
Ladefoged, P. (1975). A course in phonetics. New York: Harcourt Brace Jovanovich.
Ludlow, C.L. & Bassich, C.J. (1983). The result of acoustic and perceptual assessment of two types of dysarthria. Teoksessa W.R. Berry (toim.), Clinical dysarthria, (s. 123–343). San Diego: College-Hill Press.
Males and females with autism show an extreme of the typical male mind. (2014). Haettu 26.8.2014 osoitteesta http://www.cam.ac.uk/research/news/males-and-females-with-autism-show-an-extreme-of-the-typical-male-mind.
8. Jokaisesta lehteen hyväksytystä artikkelista tehdään erillinen kustannussopimus, jonka allekirjoittaa käsikirjoituksen tekijätiedoissa ensimmäisenä mainittu kirjoittaja kaikkien kirjoittajien puolesta. Jos käsikirjoitukseen sisältyy materiaalia, jonka tekijänoikeudet omistaa joku muu taho kuin kirjoittaja, on kirjoittajan vastuulla hankkia niiden käyttöön kirjallinen lupa tekijänoikeuden haltijalta. Lehti ei julkaise erillisiä tutkimusaineistoja tai -materiaaleja. Kustannussopimus antaa Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistykselle (julkaisijalle) oikeuden julkaista artikkeli sekä paperisena että sähköisessä muodossa. Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.
Käsikirjoituksen lähettäjän on huolehdittava siitä, että kaikilla kirjoittajaksi nimetyillä henkilöillä on ollut riittävän aktiivinen rooli käsikirjoituksen valmistelussa. Kirjoittajien on myös huolehdittava käsikirjoitukseensa liittyvistä. immateriaalioikeuksista.
9. Mahdollisissa ongelmatapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä toimituksen sähköpostiosoitteen toimitus@puhejakieli.fi kautta. Esimerkiksi mahdolliset oikaisuvaatimukset ja korjauspyynnöt käsittelemme aina tapauskohtaisesti.
Ohjeet kirja-arvioiden laatijoille
Lehdessä julkaistavien kirja-arvioiden odotetaan täyttävän seuraavat sisällölliset kriteerit:
1. Arvion tulisi soveltua lehden laajan lukijakunnan kirjoon ja odotettuun etukäteistietämykseen.
2. Arvio ei saa olla pelkkä teoksen katsauksenomainen esittely, vaan sen tulisi selkeästi ja perustellusti ottaa kantaa teoksen merkittävyyteen.
3. Tekstin rivivälin tulee olla 1,5, kirjasinkoon 12 ja marginaalin 3 cm molemmissa reunoissa. Sopiva arvion pituus on noin 1200–2400 sanaa.
4. Arvio jätetään sähköisen järjestelmän avulla joko Word Document (.doc, .docx) tai Rich Text Format (.rtf) -muodossa. Jos käsikirjoituksessa on erikoismerkkejä, suosittelemme sen tallentamista myös PDF-muodossa.
5. Arvion laatimiseen annetaan aikaa 3–4 kk siitä, kun kirjoittaja on saanut arvioitavan teoksen.
6. Arvion kirjoittaja saa teoksen omakseen, kun arvio on laadittu. Kirjoittajaksi ilmoittautuminen on sitova lupaus arvion laatimisesta. Jos kirjoittaja perustellusta syystä ei kuitenkaan pysty täyttämään lupaustaan, hänen täytyy palauttaa teos toimitukseen uuden veroisena.
Ohjeet lektion kirjoittajille
Puhe ja kieli -lehti julkaisee väitöksenalkajaisesitelmään perustuvia kirjoituksia. Kirjoitettu lektio voi olla melko suora toisinto esitelmästä, mutta sen tulee toimia itsenäisenä tekstinä ja noudattaa tieteellistä tyyliä. Esimerkiksi mahdolliset väitöstilaisuuden kulkuun liittyvät huomiot kannattaa nostaa yleisemmälle tasolle. Lektiossa voi käyttää kuvioita ja taulukoita artikkelien kirjoitusohjeita noudattaen. Lektion alkuun lisätään tieto väitöspäivästä ja loppuun väitöskirjan viitetiedot. Muita lähdeviittauksia voi käyttää harkiten.
