Akustinen äänenlaatuindeksi kuormittumisen ja palautumisen mittarina

Semiokluusioharjoitukset ja lepo palautumisen menetelminä

Kirjoittajat

• Jaana Tyrmi Puheen- ja äänentutkimuksen laboratorio, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Tero Ikävalko Puheen- ja äänentutkimuksen laboratorio, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23997/pk.101518

Avainsanat:

aktiivinen palautuminen, AVQI, passiivinen palautuminen, äänen kuormittuminen

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten AVQI (akustinen äänenlaatuindeksi) reagoi äänen kuormittumiseen ja kuormittumisesta palautumiseen. Lisäksi selvitettiin, eroavatko palautumisen myötä äänentuottoon tulleet muutokset kahden aktiivisen palautumisharjoitteen (vesivastusterapia ja nasaaliharjoitus) ja passiivisen levon välillä. Kolmekymmentä tutkimushenkilöä suoritti äänen kuormitustehtävän (15 min.), jonka jälkeen heidät jaettiin palautumisessa käytettyjen menetelmien mukaan kolmeen ryhmään. Palautumisharjoitteen jälkeen (10 min.) kaikki ryhmät kävivät läpi passiivisen lepovaiheen (10 min.). Ennen jokaista tutkimusvaihetta ja niiden jälkeen koehenkilöiltä tallennettiin luenta- ja vokaali näytteet, joista analysoitiin AVQI, sen osaparametrit (CPPS, HNR, shimmer, slope ja tilt) sekä äänenpainetaso (SPL). Äänen kuormitus lisäsi merkitsevästi shimmeriä ja nosti SPL:ää. Tiltmuutos korreloi negatiivisesti kuormitustuntemusten kanssa. Kuormitusta seuranneiden palautumisvaiheiden aikana shimmer pieneni ja tilt sekä HNR kasvoivat koko tutkimusryhmällä. SPL-muutoksella oli yhteys käytettyyn palautumismenetelmään: SPL-arvot kasvoivat vesivastusryhmällä ja pienenivät nasaali- ja leporyhmällä. Vesivastusryhmällä havaittu SPL:n kasvu saattaa johtua subglottaalisen ilmanpaineen kasvusta tai äännön kynnyspaineen alenemisesta. Vesivastusterapiassa veden kuplimisen aiheuttama hierova vaikutus saattaa lisätä verenkiertoa kuormittuneessa äänihuulikudoksessa ja nopeuttaa palautumista.