Tunnekuvausten sukupuolierot autismikirjon ja verrokkiryhmän nuorten aikuisten kerronnassa

Kirjoittajat

• Katja Dindar Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Soile Loukusa Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Leena Mäkinen Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Aija Kotila Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Tuula Hurtig Neurotieteen tutkimusyksikkö, PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala
• Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala ja PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23997/pk.107692

Avainsanat:

autismikirjo, kerronta, sukupuoli, tunnekuvaukset, tunteet

Abstrakti

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia autismikirjon naisten ja miesten tavasta orientoitua sosiaalisiin tilanteisiin, tulkita niitä ja kertoa niistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka autismikirjon naiset (n = 7) ja miehet (n = 24) ja verrokkiryhmän naiset (n = 11) ja miehet (n = 24) kuvaavat sosiopragmaattisesti monimutkaisissa videoleikkeissä esiintyvien henkilöiden tunteita. Tarkastelimme tutkittavien vapaata kerrontaa keskittyen siihen, kuinka paljon tutkittavat tuottivat suoria ja epäsuoria tunnekuvauksia sekä missä määrin he taustoittivat tunnekuvauksiaan. Tutkimuksessa havaittiin verrokkiryhmän naisten ja autismikirjon naisten tuottavan enemmän epäsuoria tunnekuvauksia kuin autismikirjon miesten. Lisäksi autismikirjon miesten, mutta ei naisten, havaittiin taustoittavan tunnekuvauksiaan vähemmän kuin verrokkiryhmän naisten ja verrokkiryhmän miesten. Verrokkiryhmän naiset ja verrokkiryhmän miehet eivät eronneet toisistaan suorien tai epäsuorien  tunnekuvausten määrässä tai tunnekuvausten taustoittamisessa. Tulokset kannustavat kiinnittämään huomiota sukupuolierojen tarkasteluun, jotta autismikirjon naisia ja autismikirjon miehiä voidaan sekä tunnistaa paremmin että tukea kohdennetummin.