Ikääntyneiden suomenpuhujien semanttinen sanasujuvuus eläinkategoriassa

Kirjoittajat

  • Niina Rinne Sivupersoona Oy
  • Meri Hursti Sivupersoona Oy
  • Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka Tampereen yliopisto
  • Leena Rantala Tampereen yliopisto

Avainsanat:

ikääntyminen, kielelliskognitiiviset taidot, sanahaku, semanttinen sanasujuvuus

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkasteltiin 30 tyypillisesti ikääntyneen 80–92-vuotiaan puhujan suoriutumista semanttisessa sanasujuvuustehtävässä. Heidän tuli luetella minuutin ajan eläimiä tarkoittavia sanoja. Tuotoksesta laskettiin oikein tuotettujen sanojen, klustereiden ja vaihtojen sekä toistojen ja kategorian ulkopuolisten sanojen määrät. Suoritusta tarkasteltiin myös 15 sekunnin aikajaksoissa. Lisäksi tarkasteltiin iän, sukupuolen ja koulutuksen yhteyttä sanasujuvuusmuuttujiin.
Tutkittavat tuottivat keskimäärin 18,2 sanaa, joista yli puolet (65 %) ensimmäisen puolen minuutin aikana. Nuoremmattutkittavat (80–84-vuotiaat) tuottivat merkitsevästi enemmän sanoja oikein kuin vanhemmat. Puhujat eivät tuottaneet annetun kategorian ulkopuolisia sanoja. Sanoista muodostui keskimäärin neljä semanttista klusteria, joiden laajuus oli keskimäärin 3,5 sanaa. Toiston osuus sanojen kokonaismäärästä oli keskimäärin 6,5 %. Tutkimuksen perusteella yli 80-vuotiaiden ihmisten semanttisen sanasujuvuuden arvioinnissa huomiota tulisi kiinnittää oikein tuotettujen sanojen määrään, kategorian ulkopuolisiin sanoihin sekä toistojen määrään ja laatuun.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2021-12-02

Viittaaminen

Rinne, N., Hursti, M., Korpijaakko-Huuhka, A.-M., & Rantala, L. (2021). Ikääntyneiden suomenpuhujien semanttinen sanasujuvuus eläinkategoriassa. Puhe Ja Kieli, 41(3), 207–223. https://doi.org/10.23997/pk.112564