Miten luonnon monimuotoisuudesta ja sen uhista puhutaan yleistajuisissa asiantuntijateksteissä?

Kirjoittajat

  • Emmi Lahti Helsingin yliopisto

Avainsanat:

diskurssintutkimus, ekolingvistiikka, luonnon monimuotoisuus, luonto

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan sitä, millainen kuva luonnon monimuotoisuudesta rakentuu ja miten monimuotoisuuden uhista puhutaan erilaisissa yleistajuisissa asiantuntijateksteissä. Aineistona on blogi- ja uutistekstejä maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja luonnonsuojelujärjestöjen verkkosivuilta. Tutkimus on kielitieteellistä diskurssianalyysia, ja sen kehyksenä on ekolingvistiikka. Analyysista käy ilmi, että etenkin ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen teksteissä monimuotoisuuden käsite jää usein epämääräiseksi ja abstraktiksi, eikä aina ole selvää, mihin sillä viitataan. Luonnonsuojelujärjestöjen teksteissä käsitettä selitetään enemmän ja monimuotoisuuden edistämiseen tähtäävistä toimista puhutaan konkreettisemmin. Tällöinkin kuitenkin luonnon monimuotoisuus näyttää viittaavaan usein melko suppeasti vain lajien runsauteen. Kaikkien toimijoiden teksteissä rakentuu kuva siitä, että monimuotoisuus on tärkeää. Monimuotoisuutta uhkaavista ja heikentävistä toimista ja prosesseista puhutaan tyypillisesti käyttämällä nominaalistuksia ja passiivia, jolloin ihmisen rooli ei tule eksplisiittisesti esiin. Kun ihminen mainitaan, puhutaan ihmisistä kollektiivisena yksikkönä, jolloin vastuu- ja valtasuhteiden käsittelystä tulee mahdotonta. Yhtenä luonnon monimuotoisuutta uhkaavana asiana mainitaan vieraslajit, joiden torjunnassa ihmiselle rakentuu aktiivinen rooli.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2022-08-26

Viittaaminen

Lahti, E. (2022). Miten luonnon monimuotoisuudesta ja sen uhista puhutaan yleistajuisissa asiantuntijateksteissä?. Puhe Ja Kieli, 42(2), 99–120. https://doi.org/10.23997/pk.121403