Konjunktiot ja syntaktinen kompleksisuus: konjunktioiden käyttö suomi toisena kielenä -teksteissä eri taitotasoilla
Avainsanat:
konjunktioiden käyttö, suomi toisena kielenä, syntaktinen kompleksisuusAbstrakti
Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteisten ja alisteisten rakenteiden osuutta syntaktisen kompleksisuuden kehityksessä selvitetään tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suhteessa kielitaidon tasoon. Syntaktista kompleksisuutta oppijankielen monipuolisuutena selvitetään tarkastelemalla, mitä eri konjunktioita eri taitotasoilla käytetään. Tulokset kyseenalaistavat käsityksen, että sivulauseet ilmaantuvat oppijankieleen vasta keskitasolla, sillä ne osoittavat, että suomi toisena kielenä -teksteissä käytetään sekä rinnastus- että alistuskonjunktioita jo taitotasolla A1. Lisäksi tulokset osoittavat, että konjunktioiden käyttö saattaa kehittyä eri tavalla aikuisten ja yläkouluikäisten teksteissä.
