Firma vai yritys? Vierassanojen ja omaperäisten sanojen objektiivinen ja subjektiivinen frekvenssi selkokielessä
Avainsanat:
korpuslingvistiikka, objektiivinen frekvenssi, selkokieli, subjektiivinen frekvenssi, verkkolomakekyselyAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan selkoteksteistä poimittujen vierassanojen (N = 50) ja niiden omaperäisten vastinesanojen (N = 50) objektiivista ja subjektiivista frekvenssiä. Objektiivista frekvenssiä tutkittiin vertailemalla sanojen esiintymistaajuutta selko- ja yleiskielisiä mediatekstejä sisältävissä korpuksissa. Subjektiivista frekvenssiä tutkittiin kyselyllä, jolla selvitettiin, kuinka usein kieliasiantuntijat (N = 25) kohtasivat sanoja ja mitä sanoja he käyttivät yleensä itse. Tutkimusaineiston omaperäiset sanat olivat korpusaineistoissa harvinaisempia kuin vierassanat, mutta omaperäisiä sanoja esiintyi selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Yksittäisten sanojen esiintymistaajuudessa oli huomattavia eroja, jotka selittyivät esimerkiksi korpusaineistojen ja kielimuotojen eroilla. Kohtaamistaajuudeltaan yleisimpiä olivat objektiiviselta frekvenssiltään yleiset sanat, jotka esiintyivät monissa eri konteksteissa. Kohtaamistaajuus ja objektiivinen frekvenssi olivat samansuuntaisia etenkin yleisemmissä sanoissa, kun taas objektiiviselta frekvenssiltään harvinaiset sanat olivat kohtaamistaajuudeltaan monenlaisia. Tutkimusaineiston lyhyimmät sanat olivat objektiiviselta frekvenssiltään ja kohtaamistaajuudeltaan yleisimpiä. Kieliasiantuntijat suosivat omassa kielenkäytössään tutkimusaineiston sanaparien lyhyempiä sanoja ja vierassanoja. Esiintymistaajuus ei riitä ainoaksi sanojen yleisyyden arviointikriteeriksi selkokielessä. Yleisyyttä voitaisiinkin arvioida myös kohtaamistaajuudella ja käytöllä.
