Suomea äidinkielenään puhuvien viranomaisten ja maallikoiden käsitykset valheen paljastavista merkeistä
DOI:
https://doi.org/10.23997/pk.142771Avainsanat:
epäuskottavuus, kyselytutkimus, uskomukset, valehtelu, valheentunnistusAbstrakti
Kansainvälisen stereotyyppisen mielikuvan mukaan valheen voi tunnistaa katseen välttelystä, hermostuneisuudesta ja kehon liikkeistä. Ihmiset uskovat tunnistavansa valheen erityisesti nonverbaaleista merkeistä, vaikka verbaalisten merkkien on todettu olevan luotettavampia valheentunnistuksessa. Viranomaistahoilla on myös todettu olevan stereotyyppisiä uskomuksia valheen merkeistä. Uskomuksissa on kuitenkin havaittu kulttuurisia variaatioita. Tutkimuksessa selvitettiin mistä verbaaleista ja nonverbaaleista merkeistä suomalaiset viranomaiset ja maallikot uskovat tunnistavansa valheen. Lisäksi selvitettiin mistä suomalaiset uskovat jäävänsä itse kiinni valehdellessaan ja miten nämä uskomukset vertautuvat kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Verkkokyselylomakkeelle kerättiin vastauksia suomea äidinkielenään puhuvilta poliiseilta, hätäkeskuspäivystäjiltä ja maallikoilta (N = 154).
Suomalaiset uskoivat kansainvälisen stereotypian mukaisesti tunnistavansa valheen katseen välttelystä ja hermostuneisuudesta. Myös puheen ristiriitaisuuksien, korjailujen ja välttelevyyden uskottiin olevan merkkejä valehtelusta. Viranomaiset uskoivat maallikoiden tapaan tunnistavansa valheen katseen välttelystä, ja aiempi tietämys valheentunnistamisesta ei vaikuttanut uskomuksiin. Suomalaisilla viranomaisilla oli samantapaisia ja virheellisiä uskomuksia valheen paljastavista merkeistä kuin maallikoilla. Suomalaisten käsitykset eivät juurikaan poikkea kansainvälisistä stereotypioista.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Kustannussopimus
Kustannussopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat:
1. Tieteellinen kustantaminen on ensisijaisesti tieteellisen tiedon välittämistä eikä liiketoimintaa. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kustantajalle mahdollisuus toteuttaa tätä tehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti.
2. Tieteellisen tekstin kirjoittaja tarvitsee paremmat oikeudet omaan tekstiinsä kuin kaupallisesti kustannettavan tekstin kirjoittaja. Kustannussopimuksen tehtävänä on varmistaa kirjoittajalle mahdollisuus käyttää tekstiään uudelleen eri yhteyksissä, kuten oppikirjoissa, review- kirjoituksissa, monografian osana tms., samoin oikeus estää tekstin muuttaminen ja valvoa korjausten tekemistä uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.
Kirjoittaja saa uudelleen julkaista sähköisesti Puhe ja kieli ‑lehdessä ilmestyneen artikkelin siinä taittoasussa kun se on lehdessä julkaistu (esim. väitöskirjat, kotisivut, yliopistojen tietokannat, Research Gate). Viitetietojen tulee näkyä selkeästi.
- PUHE JA KIELI -lehden kustannussopimus perustuu Suomen Tiedekustantajien liiton sopimusmalleihin. Sopimuksen taustan tarkemmat yksityiskohdat löydät Tiedekustantajien liiton sivuilta. Lisäksi Kopiosto Oy:n sivuilta löydät lisätietoa mm. tekijänoikeuksista.
- PUHE JA KIELI -lehden käyttämän kustannussopimus on nähtävillä tästä linkistä. Allekirjoitettavan kustannussopimuksen saa lehden toimitussihteeriltä, kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi.
