Sarjakuva selkoilmaisun muotona: Sarjakuva-asiakirjat ja kielellinen saavutettavuus

Kirjoittajat

  • Anne Ketola Tampereen yliopisto
  • Eliisa Pitkäsalo Tampereen yliopisto

Avainsanat:

multimodaalisuus, saavutettavuus, sarjakuva-asiakirjat, selkoilmaisu

Abstrakti

Suomessa noin 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä jokapäiväisessä viestinnässään. Tässä artikkelissa keskustelemme selkoilmaisun käsitteestä. Selkoilmaisulla viittaamme ensisijaisesti selkokielen kohderyhmille suunnattuun viestintään, joka voi olla joko verbaalista, visuaalista tai audiovisuaalista. Artikkelissamme keskustelemme sarjakuva-asiakirjoista, jotka ovat esimerkki selkoilmaisusta: niissä rakennetaan mahdollisimman selkeitä viestejä yhdistämällä selkeää kieltä ja kuvia. Keskustelumme fokuksessa on sarjakuva-asiakirjojen selkeyden arviointi. Tarkastelemme sitä, miten Selkokeskuksen laatimaa Selkokielen mittaria voisi soveltaa sarjakuva-asiakirjojen selkeyden analyysiin. Selkokielen mittarissa esitetään eri kriteerit selkokielisen julkaisun sanoille ja kuville. Tavoitteenamme on kuitenkin osoittaa, että kuvan ja sanan vuorovaikutukselle perustuvaa selkoilmaisua tarkasteltaessa Selkokielen mittarin teksti- ja kuvakriteereitä kannattaa tarkastella osin rinnakkain ja osin ristiin. Keskustelumme pohjana käytämme empiirisiä esimerkkejä valvotun tapaamisen säännöt esittävästä sarjakuva asiakirjasta.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-12-31

Viittaaminen

Ketola, A., & Pitkäsalo, E. (2024). Sarjakuva selkoilmaisun muotona: Sarjakuva-asiakirjat ja kielellinen saavutettavuus. Puhe ja kieli, 44(4), 129–144. https://doi.org/10.23997/pk.156642