KAKSIKIELISTEN VANHEMPIEN KIELTEN KÄYTTÖ LAPSELLE SUUNNATUSSA PUHEESSA: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA

Kirjoittajat

  • Mia Morris
  • Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka

Abstrakti

Vanhempien luoma kielellinen ympäristö on lapsen kielen kehityksen
ensisijainen konteksti, ja tapa, jolla vanhemmat käyttävät kieliään vaikuttaa
lasten kielten omaksumiseen ja käyttöön. Toistaiseksi kaksikielisten
vanhempien kielten käyttöä on tutkittu vain vähän. Tämä tutkimus selvitti,
miten neljä suomen- ja englanninkielistä kaksikielistä vanhempaa (yksi
pariskunta ja kaksi äitiä) kuvaili käyttämäänsä kaksikielistä kasvatusmallia,
miten vanhemmat käyttivät kieliään eri tilanteissa lapsensa kanssa ja miten
vanhempien kuvaus käyttämästään kasvatusmallista vastasi videoaineiston
löydöksiä. Tulokset osoittivat, että vanhemmat käyttivät erilaisia kaksikielisiä
kasvatusmalleja: kaksi vanhempaa käytti melko johdonmukaisesti vain yhtä
kieltä, kun taas toiset kaksi vaihtelivat kieliä vapaammin. Yhteistä vanhemmille
oli se, että perhetilanteessa he ylläpitivät kaksikielistä kontekstia, sillä he
reagoivat lapsen kieliä yhdistäviin vuoroihin jatkamalla viestintää omalla
kielellään tai vaihtamalla itsekin kieltä osoittaen, että kumman tahansa kielen
käyttö oli hyväksyttävää. Dyadissa kaksi vanhemmista taas käytti strategioita,
jotka osoittivat, että lapsen odotettiin käyttävän vanhemman kanssa tiettyä
kieltä, ja tukivat näin tämän kielen aktiivista käyttöä. Vanhempien kuvaukset
omasta kielten käytöstään olivat enimmäkseen samansuuntaisia kuin
videoaineistosta tekemämme havainnot, mikä osoittaa, että kaksikieliset
vanhemmat voivat kuvata kielten käyttöään hyvinkin täsmällisesti.

Avainsanat: Kaksikielisyys, vanhempi-lapsi, koodinvaihto, kielten käyttö, kielivalinta

Keywords: Bilingualism, parent-child interaction, language choice, language use, code switching

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2013-10-18

Viittaaminen

Morris, M., & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (2013). KAKSIKIELISTEN VANHEMPIEN KIELTEN KÄYTTÖ LAPSELLE SUUNNATUSSA PUHEESSA: NELJÄ TAPAUSTUTKIMUSTA. Puhe ja kieli, 29(1), 15–25. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/pk/article/view/4790