LASTEN VUOROVAIKUTUSAINEISTOJEN KESKUSTELUNANALYYTTINEN TUTKIMUS: METODIPOHDINTOJA

Kirjoittajat

  • Minna Laakso

Abstrakti

Tässä artikkelissa kuvataan käytännönläheisesti keskustelunanalyysin käyttöä
lasten vuorovaikutusaineistojen tutkimuksessa. Lisäksi keskustelunanalyysin
lähtöoletuksia ja teoreettista viitekehystä tarkastellaan suhteessa muihin
vuorovaikutuksen analysoinnin menetelmiin. Keskustelunanalyysi on
aineistolähtöinen tutkimusmenetelmä, joka käyttää aineistonaan erilaisia
aitoja ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita ja kuvaa niiden järjestyneisyyttä
havainnoimalla toistuvia toimintoja ja niiden ajallista jäsentymistä suhteessa
toisiinsa. Keskustelunanalyyttisessa tutkimuksessa on tyypillisesti neljä
vaihetta, aineiston keruu, litterointi, analyysi ja tutkimuksen raportointi.
Havainnollistan näitä vaiheita käyttämällä esimerkkejä Lapsen kehittyvä
kieli ja vuorovaikutus -hankkeessa tehdystä tutkimuksesta. Lopuksi
luon lyhyen katsauksen lasten vuorovaikutuksesta tehtyyn tutkimukseen
ja keskustelunanalyyttisen vuorovaikutustutkimuksen tulevaisuuden
haasteisiin.

Avainsanat: keskustelunanalyysi, lasten vuorovaikutus, korjaaminen, ohjailu

Keywords: Conversation analysis, children’s interactions, repair organization, directive action

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2013-10-18

Viittaaminen

Laakso, M. (2013). LASTEN VUOROVAIKUTUSAINEISTOJEN KESKUSTELUNANALYYTTINEN TUTKIMUS: METODIPOHDINTOJA. Puhe ja kieli, 28(4), 149–166. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/pk/article/view/5120