KONTEKSTIPRIMING ANOMIAN KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ: NELJA TAPAUSTUTKIMUSTA
Abstrakti
Kirjoitus on katsaus kolmeen aiemmin julkaistuun kontekstipriming (KP) -tutkimukseen
(Renvall ym., 2003, 2005, 2007) ja niiden päätuloksiin. Tutkimuksissa selvitettiin
KP-menetelmän kuntoutusvaikutuksia, ja ne suoritettiin neljän afaattisesta
anomiasta kärsivän henkilön tapaustutkimuksena. Kahden henkilön kuntoutus toteutettiin
ns. alkuperäisellä KP-menetelmällä, joka sisälsi toistamis-nimeämis-kierroksia
semanttisiin, fonologisiin ja kontrollitilanteisiin jaettujen kuvien ja niitä vastaavien nimien
sarjoissa. Kahta muuta henkilöä kuntoutettiin ns. muokatulla KP-menetelmällä,
joka sisälsi toistamisen ja nimeämisen lisäksi semanttisia ja fonologisia lisätehtäviä
kahdessa koetilanteessa. Tulokset viittaavat siihen, että alkuperäinen KP-menetelmä
toimii parhaiten, kun anomian taustalla ei ole semanttista häiriöitä. Muokatulla
KP-menetelmällä voitiin kuitenkin parantaa myös semanttisesta häiriöstä kärsivän
henkilön nimeämistä. Tutkimuksissa ei saatu yksiselitteisiä todisteita siitä, pitäisikö
kuntoutus suunnata häiriön vai hyvin toimivien mekanismien tasolle. Tulosten perusteella
voidaan kuitenkin todeta, että tällaisella yksinkertaisella ja suhteellisen automaattiseen
prosessointiin perustuvalla menetelmällä voidaan parantaa nimeämistä
jopa pitkäaikaisesti. Vaikka kuntoutusvaikutusten havaittiin yleistyvän vain yhdellä
tutkittavalla, tulokset antavat aihetta jatkotutkimuksiin.
Avainsanat: Nimeäminen, anomia, afasia, anomiakuntoutus, kontekstipriming
Key words: Naming, anomia, aphasia, anomia treatment, contextual priming
