MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ
Abstrakti
Tämä katsaus esittelee tutkimuksia morfologisesta prosessoinnista suomen ja ruotsin
kielissä yksi- ja kaksikielisillä. Käsitellyt tutkimukset ovat behavioraalisia visuaalisen
leksikaalisen päätöksenteon kokeita, joista kahdessa käytettiin menetelmänä myös
toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI) tai tapahtumasidonnaisia herätevasteita
(ERP). Suomen kielen taivutetut substantiivit on aiemmissa tutkimuksissa todettu
tunnistettavan pääasiassa pilkkomalla sanavartaloon ja päätteeseen (dekompositioreitti),
mutta ruotsin kielessä kokosanahahmoina. Sanan yleisyyden eli frekvenssin
todettiin kuitenkin vaikuttavan käytettyyn tunnistusreittiin molemmissa kielissä:
korkeafrekventtisille sanamuodoille oli muodostunut kokosanaedustumat, mutta
matalafrekventtiset tunnistettiin dekompositioreitin kautta. Taivutusmorfologialtaan
rikkaassa suomen kielessä kokosanaedustumien muodostuminen tosin näyttää
vaativan korkeamman frekvenssin kuin ruotsin kielessä. Kaksikieliset käyttivät muuten
vastaavaa prosessointitapaa eri kielillään kuin yksikielisetkin, mutta vähempi kokemus
sanamuodoista aiheutti sen, että dekompositiota tapahtui korkeammilla frekvensseillä
kuin yksikielisillä. Aivokuvantamistutkimukset selvittivät, kumpi suomen kielen
dekomposition vaiheista, visuaalisen sanamuodon analyysi vai osien merkityksen
integrointi, on kuormittavampi. Sekä fMRI- että ERP-kokeen tulokset viittaavat siihen,
että molemmat tasot osallistuvat prosessiin, mutta näyttö on selvempää jälkimmäisen
tason puolesta.
Avainsanat: Morfologinen prosessointi, pilkkominen, sanayleisyys,
kaksikielisyys, aivokuvantaminen, suomi, ruotsi
Keywords: Morphological processing, decomposition, word frequency, bilingualism,
brain imaging, Finnish, Swedish
