Kuinka lääkärit selittävät asiantuntijainformaatiota? Selittäminen vuorovaikutuksellisena, kielellisenä ja kehollisena toimintana monikulttuurisilla vastaanotoilla
Avainsanat:
asiantuntijainformaatio, erikoissanasto, keskusteluntutkimus, lääkäri–potilas-vuorovaikutus, selittäminen, suomi toisena kielenä, vuorovaikutuslingvistiikkaAbstrakti
Aineistossani lääkärin ja potilaan välillä on kaksinkertainen tiedollinen epäsymmetria: lääkäri on asiantuntija sekä lääketieteen että suomen kielen suhteen, kun taas potilas on maallikko ja puhuu suomea toisena kielenä tai kommunikoi tulkin välityksellä. Näin ollen lääketieteellinen sanasto ja muu asiantuntijainformaatio vaatii usein selittämistä tullakseen ymmärretyksi. Tarkastelen artikkelissani 50 tällaisen selityksen kokoelmaa keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan metodein. Analysoin selittämistä vuorovaikutuksellisena toimintana ja erittelen selitysten semanttisia, rakenteellisia, sanastollisia ja multimodaalisia piirteitä.
Lääkärien selitykset limittyvät muihin keskustelun toimintoihin ja auttavat kuljettamaan meneillään olevaa vastaanoton vaihetta eteenpäin. Selitykset voivat olla lyhyitä (X eli Y) tai koostua monesta erirakenteisesta osasta (X on Y; X tarkoittaa että Y; X liittyy Y:hyn). Selitykset ovat selkokielisiä ja sisällöltään yksinkertaisia, ja niissä käytetään paljon suurpiirteisyyttä ilmaisevaa sanastoa
(vähän niinku, semmonen, tavallaan). Lisäksi selityksiä tuetaan elein ja materiaalisin resurssein. Lääkärit huomioivat selityksissä erityisesti potilaan yksilölliseen tilanteeseen liittyvät seikat ja käytännön asiat. Selittämisen tavoitteena näyttääkin täsmällisyyden sijaan olevan vastaanottokäynnin hoitamisen kannalta riittävä ymmärrys.
