Korpusavusteinen virheanalyysi tarkkuuden kehityksestä EVK:n taitotasoilla A2–B2

Kirjoittajat

  • Sisko Brunni Oulun yliopisto
  • Jarmo Jantunen Jyväskylän yliopisto
  • Valtteri Skantsi Oulun yliopisto

Avainsanat:

kielitaidon kehittyminen, korpusavusteinen virheanalyysi, potentiaalisten esiintymien analyysi, tarkkuus

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan kielitaidon taitotasoittaista kehittymistä potentiaalisten esiintymien analyysin (Potential Occasion Analysis, Thewissen, 2015) avulla. Kehittymistä analysoidaan tarkkuuden näkökulmasta, ja sitä mitataan kohdekielen muoto- ja käyttökonventioista poikkeavien muotojen määrällä. Tutkimus on korpuspohjaista virheanalyysia (Corpus-aided Error Analysis, Dagneaux, Dennes & Granger, 1998), ja se perustuu taitotasoilla havaittujen, yhdeksään virheluokkaan sijoittuvien virheiden määrien tilastolliseen testaukseen. Aineistona on Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI). Analyysi osoittaa, että merkittävintä kehitys on tasojen B1 ja B2 välillä; tasojen A2 ja B1 välillä tarkkuuden kehityksessä on nähtävissä myös regressiota (esim. määrite- ja fraseologiset virheet) ja stabilaatiota, jota esiintyy erityisesti morfosyntaktisissa ja syntaktisissa virhetyypeissä. Tasojen B1 ja B2 välillä muutos on kuitenkin niin selvää, että erityisesti morfosyntaktisen ja syntaktisen tarkkuuden lisääntymisen voisi nostaa yhdeksi tasoa B2 määrittäväksi piirteeksi. Jo aiemmissa tutkimuksissa taso B1 on nähty selvänä kulminaatiopisteenä kielen kehityksessä (ks. esim. Kajander, 2013, s. 93–95; Seilonen, 2013, s. 59–61; ks. myös Thewissen, 2015), ja tämän tutkimuksen valossa näin on myös tarkkuuden kehityksessä.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2020-01-10

Viittaaminen

Brunni, S., Jantunen, J., & Skantsi, V. (2020). Korpusavusteinen virheanalyysi tarkkuuden kehityksestä EVK:n taitotasoilla A2–B2. Puhe ja kieli, 39(3), 275–304. https://doi.org/10.23997/pk.76601