MILLAINEN SOPEUTUMISVALMENNUS VAIKUTTAA VAIKEASTI AFAATTISTEN PUHUJIEN KOMMUNIKOINTIKYKYYN?
Abstrakti
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kommunikointiin painottuvien sopeutumisvalmennuskurssien,
ns. kommunikaatiokurssien vaikuttavuutta vaikeasti ja
keskivaikeasti afaattisten henkilöiden kommunikointikykyyn. Aivohalvaus- ja
dysfasialiitto ry:n järjestämien kommunikaatiokurssien tavoitteena on rohkaista
vaikean afasian saaneita vähäisenkin puheen käyttöön, aktivoida heitä spontaanien
ei-sanallisten kommunikointikeinojen ja myös puhetta tukevien ja korvaavien
kommunikointikeinojen sekä puhevammaisten tulkkipalvelun käyttöön. Niillä
kursseilla, joilla läheinen on mukana, heitä ohjataan tukemaan afaattisen henkilön
kommunikointia. Tutkittavat olivat 46 vaikeasti tai keskivaikeasti afaattista
henkilöä, jotka osallistuivat erityyppisille kommunikaatiokursseille joko yksin tai
läheisensä kanssa. Heidän kommunikointikykyään arvioitiin läheiselle kohdistetulla
CETI-kyselyllä (The Communicative Effectiveness Index), joka mittaa toiminnallista
kommunikointikykyä ja siinä ajallisesti tapahtuvaa muutosta. Kysely toistettiin
kolme kertaa kymmenen kuukauden aikana. Tutkimuksen tulos oli, että afaattisten
henkilöiden kommunikointikyky oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kolme
kuukautta kommunikaatiokurssin jälkeen, mutta muutos ei ollut täysin pysyvä puoli
vuotta myöhemmin tehdyn uusintakyselyn mukaan. Kommunikointikyky alkoi ajan
mittaan heiketä, mutta ei kuitenkaan laskenut alkumittauksen tasolle. Tuloksen
mukaan hyöty kaksiosaisilta kurssei/ta oli parempi kuin yksiosaisi/ta kurssei/ta.
Avainsanat: afasiakuntoutus, kuntoutuksen vaikuttavuus, sopeutumisvalmennus
The aim of this study was to investigate how so called communication courses effect
into the communication ability of the people with severe aphasia. The aim of these
communication courses that The Stroke and Dysphasia Federation in Finland arranges
is to encourage aphasics to use the speech that is left, to use spontaneous non-verbal
and augmentative and alternative communication methods and interpreter service. On
those courses where one significant other participates too, they are guided to support
the communication of an aphasic. The subjects were 46 severely or moderately aphasics
who participated on different kind of communication courses either alone or with one
significant other. The significant others evaluated the communication ability of the
aphasics with the CETI-questionnaire (The Communicative Effectiveness Index). This
is a measure of functional communication for the adult with aphasia and can measure
change in performance over time. The inquiry was repeated three times during ten
months. The major results were that the communication ability of the people with
severe aphasia was significantly better three months after the course but this was not a
permanent situation. When the inquiry was repeated third time six months later the
communication ability of the aphasics was not as good anymore but it was not as weak
as on the first time measured. The results showed too, that if the course was carried out
in two parts the benefit from it was better than if it was carried out only in one part.
Keywords: aphasia rehabilitation, the effectiveness of intervention, adaptation courses
