Poliittinen talous -lehden numero (2/2024) on koottu!
Vuoden 2024 toisessa numerossa avataan globaalin poliittisen talouden tutkimuksen merkitystä poliittisen talouden tutkimuksen yhtenä osa-alueena. Tarkastelussa ovat niin kotimaisen kuin globaalin poliittisen talouden jännitteet. Väistyvät päätoimittajat Laura Nordström ja Matti Ylönen avaavat pääkirjoituksessaan globaalin poliittisen talouden tärkeyttä maailmassa, jossa globaalin hallinnan malli on muuttunut aiempaa polysentrisemmäksi.
Visa Heinonen ja Mika Pantzar käsittelevät katsausartikkelissaan modernisoitumista eli nykyaikaistumista eri toimijoiden näkökulmasta. Akseli Pitkämäki taas tutkii katsausartikkelissaan vapaasatamia ylikansallisen vallankäytön välineenä.
Numeron haastattelussa Antti Alaja keskustelee the Vienna Institute for International Economic Studies -tutkimuslaitoksen taloustieteilijä Philipp Heimbergerin kanssa EU:n talouspoliittisten sääntöjen tiukentamisesta.
Numeron kolmessa lektiossa tarkastellaan valtaa ja globaaleja jännitteitä eri näkökulmista. Laura Nordströmin lektiossa avataan asiantuntijatiedon ja teknokratian valtaa eurokriisipäätöksissä ja ordoliberaalin EMU-paradigman vakautta. Konsta Kotilainen taas esittelee lektiossaan rahasuvereniteetin ja makrotalouspoliittisen autonomian monitasoista ja paikoin jännitteistäkin suhdetta. Johanna Järvelä avaa lektiossaan analyysiaan valtion, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välisestä vastuunjaosta luonnonvarojen hallinnan ja kaivoskonfliktien kontekstissa.
Lopuksi numerossa arvioidaan kaksi teosta: Paavo Järvensivu arvioi Rainer Kattelin, Wolfgang Drechslerin ja Erkki Karon (2024) Kuinka luoda yrittäjähenkinen valtio – eli miksi innovaatiot tarvitsevat byrokratiaa käsittelee valtion roolia -teoksen. Henri Koskinen taas arvioi Teppo Eskelisen, Eeva Jokisen ja Lilli Aini Rokkosen (2023) toimittaman Tehostamisyhteiskunnan jäljet -teoksen.
Koko numero ja yksittäiset julkaisut ovat jälleen vapaasti luettavissa lehden verkkosivulta.
