Hyvinvointitalouden idea EU-politiikassa
DOI:
https://doi.org/10.51810/pt.107313Avainsanat:
EU, hyvinvointitalous, politiikka, politiikkaideatAbstrakti
Puheenvuoro tarkastelee hyvinvointitalouden idean leviämistä kansalaisyhteiskunnasta ja kansallisvaltion politiikka-agendalta EU-politiikkaan. Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen EU-edustuston johdolla hyvinvointitalous nostettiin EU-keskusteluihin ja politiikkaprosesseihin. Tavoitteena oli vaikuttaa ja nostaa uusia näkökulmia EU:n sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja talouspolitiikkaan. Hyvinvointitalouden idean kautta haluttiin lisätä politiikan hyvinvointilähtöisyyttä ja osoittaa hyvinvoinnin merkitys kestävälle taloudelliselle kehitykselle. Hyvinvointitalouden idean edistäminen nojasi vahvasti kansainvälisiin keskusteluihin ja kansainvälisten talousorganisaatioiden tukeen. Määrätietoinen toiminta, oikeiden institutionaalisten kanavien löytäminen sekä kansainvälisen episteemisen yhteisön muodostuminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä hyvinvointitalouden idean leviämisessä osaksi EU-politiikkaa. Hyvinvointitalouden idean vaikutus EU:n politiikkaprosesseihin ja politiikkaparadigmoihin on vielä auki, ja idean selvittäminen vaatii lisätutkimusta. Alustavat havainnot kuitenkin antavat olettaa, että esimerkiksi Euroopan komission valintoihin hyvinvointitalouden idealla ja siihen liittyvällä vaikuttamistyöllä on ollut vaikutusta. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hyvinvointitalousprosessia voidaankin pitää onnistuneena.
Lähdeviitteet
Ahokas, Jussi. 2021. Hyvinvointitaloustyö SOSTEssa. Teoksessa Jussi Ahokas (toim.), Hyvinvointitaloudessa eteenpäin. SOSTEn julkaisuja 1/2021. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 26–30.
Ahokas, Jussi ja Rouvinen-Wilenius, Päivi. 2018. The recent policy proposals and research of international organizations from the perspective of wellbeing economy. Helsinki: SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/12/soste-stm-wellbeing-economy_report_2018.pdf [Luettu: 29.3.2021]
Börzel, Tanja. A. ja Risse, Thomas. 2009. The transformative power of Europe: The European Union and the diffusion of ideas. KFG Working Paper Series, 1. Berlin: Freie Universität Berlin, FB Politik- und Sozialwissenschaften, Otto-SuhrInstitut für Politikwissenschaft Kolleg-Forschergruppe "The Transformative Power of Europe".
Daugbjerg, Carsten ja Swinbank, Alan. 2009. Ideas, institutions, and trade: The WTO and the curious role of EU farm policy in trade liberalization. Oxford: Oxford University Press.
Fitch-Roy, Oscar, Fairbrass, Jenny ja Benson, David. 2019. Ideas, coalitions and compromise: reinterpreting EU-ETS lobbying through discursive institutionalism. Journal of European Public Policy, 27:1, 82–101. http://doi.org/10.1080/13501763.2019.1567573
Geden, Oliver, Scott, Vivian ja Palmer, James. 2018. Integrating carbon dioxide removal into EU climate policy: Prospects for a paradigm shift. WIREs Climate Change, 9:4. http://doi.org/10.1002/wcc.521
Kildal, Nanna. 2009. Comparing social policy ideas within the EU and the OECD. Teoksessa Rune Ervik, Nanna Kildal ja Even Nilssen (toim.), The internationalization of social policy: Ideas, actors and impact. Cheltenham: Edward Elgar, 20–48.
Korhonen, Pasi ja Mattila-Wiro, Päivi. 2021. Hyvinvointitalous Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkenä. Teoksessa Jussi Ahokas (toim.), Hyvinvointitaloudessa eteenpäin. SOSTEn julkaisuja 1/2021. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 31–39.
O’Dwyer, Muireann. 2018. Making sense of austerity: the gendered ideas of European economic policy. Comparative European Politics, 16, 745–761. https://doi.org/10.1057/s41295-018-0129-y
Pagliarello, Marina Cino. 2020. Aligning policy ideas and power: the roots of the competitiveness frame in European education policy. Comparative Education, 56:4, 441–458. https://doi.org/10.1080/03050068.2020.1769927
Richardson, Jeremy. 1996. Policy-making in the EU: interests, ideas and garbage cans of primeval soup. Teoksessa Jeremy Richardson (toim.), European Union: Power and policy making. London: Routledge. 3–26.
Schäfer, David. 2016. A banking union of ideas? The impact of ordoliberalism and the vicious circle on the EU banking union. Journal of Common Market Studies, 54:4, 961–980. https://doi.org/10.1111/jcms.12351
Siles-Brügge, Gabriel. 2013. The power of economic ideas: A constructivist political economy of EU trade policy. Journal of Contemporary European Research, 9:4, 597–617.
Särkelä, Riitta. 2021, Hyvinvointitalous-käsitteestä ja sen alkuvaiheista. Teoksessa Jussi Ahokas (toim.), Hyvinvointitaloudessa eteenpäin. SOSTEn julkaisuja 1/2021. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 15–25.
Tuominen, Hanna. 2020. Suomen arvopohjainen Euroopan unionin puheenjohtajuus 2019. Politiikka, 62:4, 379–405. https://doi.org/10.37452/politiikka.97585
Ulnicane, Inga. 2015. Broadening aims and building support in science, technology and innovation policy: The case of the European research area. Journal of Contemporary European Research, 11:1, 31–49.
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2021 Jussi Anton Johannes Ahokas
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.