Talouskuri ja byrokraattinen asiantuntijavalta

Eurooppalaisen ohjausjakson toimeenpano ja merkitys Suomessa

  • Anna Elomäki Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Tampereen yliopisto
  • Anni Marttinen Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK
Avainsanat: Euroopan unioni, eurooppalainen ohjausjakso, talouspolitiikka, demokratia

Abstrakti

Eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talous- ja eurokriisin myötä kiristetyn talouspoliittisen ohjauksen keskeinen työkalu, joka on lisännyt EU-instituutioiden mahdollisuuksia puuttua jäsenmaiden talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Ohjausjaksoa on kritisoitu talouskurin ja työehtoja heikentävien rakenneuudistusten priorisoinnista, sosiaalisten tavoitteiden alistamisesta taloutta koskeville tavoitteille sekä byrokraattisista ja teknokraattisista prosesseista, joissa demokraattisesti valituilla instituutioilla ja poliittisella keskustelulla on vain pieni rooli. Artikkelin tavoitteena on analysoida, miten ja millaisten mekanismien välityksellä eurooppalainen ohjausjakso vaikuttaa kansalliseen politiikkaan ja hallinnan prosesseihin Suomessa. Artikkeli kysyy, mihin suuntaan ohjausjakso on ohjannut Suomen talous- ja sosiaalipolitiikkaa, millaisia valtahierarkioita ohjausjakson kansallisiin prosesseihin liittyy ja mitkä ovat eri toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa Suomelle annettujen suositusten sisältöön. Analyysi perustuu ohjausjaksoon liittyvään asiakirja-aineistoon ja ohjausjakson keskeisten toimijoiden haastatteluihin.

Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille

Lähdeviitteet

Azzopardi-Muscat, Natasha, Clemens, Timo, Stoner, Deborah ja Brand, Helmut. 2015. EU Country Specific Recommendations for health systems in the European Semester process: Trends, discourse and predictors. Health Policy, 119:3, 375–383. https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2015.01.007

Bartl, Marija. 2017. Contesting austerity: On the limits of EU knowledge governance. Journal of Law and Society, 44:1, 150–168. http://dx.doi.org/10.1111/jols.12018

Bekker, Sonja. 2020. Hardening and softening of country specific recommendations in the European Semester. West European Politics, 44:1, 114–133. https://doi.org/10.1080/01402382.2020.1739407

Brown, Wendy. 2015. Undoing the demos: Neoliberalism’s stealth revolution. London: Zed Books.

Bruff, Ian. 2014. The rise of authoritarian neoliberalism. Rethinking Marxism, 26:1, 113–129. https://doi.org/10.1080/08935696.2013.843250

Cavaghan, Rosalind ja Elomäki, Anna. 2020. Explaining the limited socialization of the European Semester: Hidden assumptions about the economy. Paperi Maynoothin yliopiston konferenssissa Back to the Future? European Progressions and Retrogressions, 28.–30.10.2020.

Chieregato, Elisa. 2020. Gender equality and the EU’s economic governance: The strategic use of women’s employment within labor market reforms in Italy. Social Politics. https://doi.org/10.1093/sp/jxaa012

Copeland, Paul. 2020. Governance and the European social dimension: Politics, power and the social deficit in post-2010 EU. London: Routledge.

Copeland, Paul ja Daly, Mary. 2015. Social Europe: From “add-on” to “dependent-upon” in economic integration. Teoksessa Amy Crespy ja Georg Menz (toim.), Social policy and the Euro crisis. Quo vadis social Europe. London: Palgrave Macmillan, 140–160.

Copeland, Paul ja Daly, Mary. 2018. The European Semester and EU social policy. JCMS: Journal of Common Market Studies, 56:5, 1001–1018. https://doi.org/10.1111/jcms.12703

Crespy, Amandine ja Schmidt, Vivien A. 2017. The EU’s economic governance in 2016. Beyond austerity. Teoksessa Bart Vanhercke, Sebastiano Sabato ja Denis Bouget (toim.), Social policy in the European Union. State of play 2017. Brussels: ETUI, 99–114.

Crespy, Amandine ja Pierre Vanheuverzwijn. 2019. What “Brussels” means by structural reforms: empty signifier of constructive ambiguity? Comparative European Politics, 17:1, 92–111. https://doi.org/10.1057/s41295-017-0111-0

Crum, Ben. 2018. Parliamentary accountability in multilevel governance: What role for parliaments in post-crisis EU economic governance? Journal of European Public Policy, 25:2, 268–286. https://doi.org/10.1080/13501763.2017.1363270

Crum, Ben ja Merlo, Stefano. 2020. Democratic legitimacy in the post-crisis EMU. Journal of European Integration, 42:3, 399–413. https://doi.org/10.1080/07036337.2020.1730347

Dawson, Mark. 2018. New governance and the displacement of Social Europe: The case of the European Semester. European Constitutional Law Review, 14:1, 191–209. https://doi.org/10.1017/S1574019618000081

D’Erman, Valerie, Haas, Jörg, Schulz, Daniel F. ja Verdun, Amy. 2019. Measuring economic reform recommendations under the European Semester: ‘One size fits all’ or tailoring to member states? Journal of Contemporary European Research, 15:2, 194–211. https://doi.org/10.30950/jcer.v15i2.999

Eduskunta. 2016. Valiokunnan lausunto SuVL 1/2016 vp. Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/SuVL_1+2016.aspx [Luettu 25.3.2021]

Efstathiou, Konstantinos ja Wolff, Guntram B. 2019. What drives national implementation of EU policy recommendations. Working paper. Bruegel. https://www.bruegel.org/2019/04/what-drives-national-implementation-of-eu-policy-recommendations/ [Luettu 25.3.2021]

Elomäki, Anna. 2019. Governing austerity: Governance reforms as facilitators of gendered austerity in Finland. Australian Feminist Studies, 34:100, 182–197. https://doi.org/10.1080/08164649.2019.1644607

Eurofound. 2018. Involvement of the national social partners in the European Semester 2017: Social dialogue practices. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://doi.org/10.2806/17656

Von der Leyen, Ursula. 2019. A Union that strives for more. My agenda for Europe. Political guidelines for the next European Commission 2019–2024. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://doi.org/10.2775/018127

Haas, Jörg S, D’Erman, Valerie J., Schulz, Daniel F. ja Verdun, Amy. 2020. Economic and fiscal policy coordination after the crisis: Is the European Semester promoting more or less state intervention? Journal of European Integration, 42:3, 327–344. https://doi.org/10.1080/07036337.2020.1730356

Hacker, Björn. 2019. A European social semester? The European pillar of social rights in practice’. ETUI working paper 2019.05. Brussels: ETUI. https://www.etui.org/publications/working-papers/a-european-social-semester [Luettu 25.3.2021]

Hallerberg, Mark, Marzinotto, Benedicta ja Wolff, Guntram B. 2018. Explaining the evolving role of national parliaments under the European Semester. Journal of European Public Policy, 25:2, 250–267. https://doi.org/10.1080/13501763.2017.1363273

Henriksson, Marketta ja Leino-Sandberg, Päivi. 2014. Lohduton labyrintti vai tie talouspoliittiseen täyttymykseen? Talouspolitiikan koordinaatio EU:ssa. Kansantaloudellinen aikakausikirja, 110:4, 521–548.

Holappa, Lauri. 2014. EMU, kamppailu talouspolitiikan välineistä ja euron tulevaisuus. Teoksessa Juri Mykkänen ja Kari Paakkunainen (toim.), Johdatus Euroopan unionin politiikkaan. Helsinki: Helsingin yliopisto, 156–184.

Jordan, Jamie, Maccarrone, Vincenzo ja Erne, Roland. 2020. Towards a socialization of the EU’s new economic governance regime? EU labour policy interventions in Germany, Ireland, Italy and Romania (2009–2019). British Journal of Industrial Relations, 59:1, 191–213. https://doi.org/10.1111/bjir.12522

LeGreco, Marianne ja Tracy, Sarah J. 2009. Discourse tracing as qualitative practice. Qualitative Inquiry, 15:9, 1516–1543. https://doi.org/10.1177%2F1077800409343064

Maricut, Adina ja Puetter, Uwe. 2018. Deciding on the European Semester: The European Council, the Council and the enduring asymmetry between economic and social policy issues. Journal of European Public Policy, 25:2, 193–211. https://doi.org/10.1080/13501763.2017.1363271

Maatsch, Alexandra. 2017. Effectiveness of the European Semester: Explaining domestic consent and contestation. Parliamentary Affairs, 70:4, 691–709. https://doi.org/10.1093/pa/gsx021

Miettinen, Timo. 2017. Lain valta: ordoliberalismi ja eurooppalaisen talouskonstituution juuret. Oikeus, 46:2, 206–223.

O’Dwyer, Muireann. 2019. Expertise in European economic governance: A feminist analysis. Journal of Contemporary European Research, 15:2, 162–178. https://doi.org/10.30950/jcer.v15i2.1007

Papadopoulos, Yannis ja Piattoni, Simona. 2019. The European Semester: Democratic weaknesses as limits to learning. European Policy Analysis, 5:1, 58–79. https://doi.org/10.1002/epa2.1060

Rasmussen, Mette Buskjær. 2018. Accountability challenges in EU economic governance? Parliamentary scrutiny of the European Semester. Journal of European Integration, 40:3, 341–357. https://doi.org/10.1080/07036337.2018.1451523

Ronkainen, Antti. 2021. Euroopan unionin talouspolitiikka koronakriisin jälkeen. Poliittinen talous, 9:1. https://doi.org/10.51810/pt.v9i0.107273

Ryner, Magnus. 2015. Europe's ordoliberal iron cage: Critical political economy, the euro area crisis and its management. Journal of European Public Policy, 22:2, 275¬–294. https://doi.org/10.1080/13501763.2014.995119

Savage, James D. ja Howarth, David. 2018. Enforcing the European Semester: The politics of asymmetric information in the excessive deficit and macroeconomic imbalance procedures. Journal of European Public Policy, 25:2, 212–230. https://doi.org/10.1080/13501763.2017.1363268

Schmidt, Vivien A. 2016. Reinterpreting the rules ‘by stealth’ in times of crisis: A discursive institutionalist analysis of the European Central Bank and the European Commission. West European Politics, 39:5, 1032–1052. https://doi.org/10.1080/01402382.2016.1186389

Tkalec, Igor. 2019. The Council’s amendments to the Country-Specific Recommendations: More than just cosmetics? Journal of Contemporary European Research, 15:2, 212–227. https://doi.org/10.30950/jcer.v15i2.1001

Tkalec, Igor. 2020. Shaping the prospects for adequate pensions: the effect of policy guidelines under the European Semester. Political Research Exchange, 2:1. https://doi.org/10.1080/2474736X.2020.1738898

Tuominen, Tomi. 2015. Budjettikurisopimus – kestävään talouteen pakottaminen oikeuden keinoin. Poliittinen talous, 3:1, 29–47. https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/96137 [Luettu 25.3.2021]

Tuominen, Tomi. 2019. Eurooppalainen vakauttajavaltio Suomessa. Poliittinen talous, 6–7:1. https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/96121 [Luettu 25.3.2021]

Vanheuverzwijn, Pierre ja Crespy, Amandine. 2018. Macro-economic coordination and elusive ownership in the European Union. Public Administration, 96:3, 578–593. https://doi.org/10.1111/padm.12413

Veer, Reinout van der ja Haveland, Markus. 2018. Bread and butter or bread and circuses? Politicisation and the European Commission in the European Semester. European Union Politics, 19:3, 524–545. https://doi.org/10.1177%2F1465116518769753

Waylen, Georgina. 2014. Informal institutions, institutional change and gender equality. Political Research Quarterly, 67:1, 212–223. https://doi.org/10.1177%2F1065912913510360

Verdun, Amy ja Zeitlin, Jonathan. 2018. Introduction: the European Semester as a new architecture of EU socioeconomic governance in theory and practice. Journal of European Public Policy, 25:2, 137–148. https://doi.org/10.1080/13501763.2017.1363807

Zeitlin, Jonathan ja Vanhercke, Bart. 2018. Socializing the European Semester: EU social and economic policy coordination in crisis and beyond. Journal of European Public Policy, 25:2, 149–174.

Julkaistu
2021-04-26
Viittaaminen
Elomäki, A., & Marttinen, A. (2021). Talouskuri ja byrokraattinen asiantuntijavalta: Eurooppalaisen ohjausjakson toimeenpano ja merkitys Suomessa. Poliittinen Talous, 9. https://doi.org/10.51810/pt.99615
Osasto
Alkuperäisartikkelit