POLITIIKKA-LEHTI LOMAILEE HEINÄKUUN. TÄNÄ AIKANA EMME VASTAANOTA UUSIA KÄSIKIRJOITUKSIA TAI VASTAA VIESTEIHIN.

 

Kirjoittajaohjeet:

Käsikirjoitus tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja ja lähettää sähköisen julkaisujärjestelmän kautta.

Käsikirjoituksen mukaan liitetään erilliseen tiedostoon kirjoittajan nimi, osoite, puhelinnumero, oppiarvo, toimipaikka ja tehtävä sekä sähköpostiosoite. Artikkeliin liitetään lisäksi sekä suomenkielinen että englanninkielinen abstrakti (molemmat enintään 200 sanaa) sekä 3-5 artikkelin sisältöä kuvaavaa asiasanaa suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisen abstraktin yhteyteen lisätään myös artikkelin otsikko englanniksi. Kirja-arvioissa avainsanoja tai abstraktia ei tarvitse lisätä.

Toimitus pyytää lehden julkaisuohjelmaan soveltuvista tieteellisistä artikkelikäsikirjoituksista kahden riippumattoman asiantuntijan ennakkoarviot, joiden perusteella se tekee julkaisupäätöksen (julkaisutyyppiluokka A1). Kirjoittajan tulee huomioida palaute, ja palauttaa muokatun käsikirjoituksen yhteydessä synopsis-tiedosto, jossa käy ilmi arvioinnin pohjalta tehdyt muutokset.

Lisäksi Politiikka julkaisee 'Keskustelua'-osiossa lyhyempiä katsausartikkeleita, tutkimusselostuksia, keskustelu- ja kommenttipuheenvuoroja sekä kirja-arvosteluja (julkaisutyyppiluokka B1), jotka eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia. Näiden käsikirjoitusten osalta julkaisupäätöksen tekevät lehden päätoimittajat. Keskustelua-osion kirjoituksia koskevat samat muotoseikkavaatimukset kuin varsinaisia artikkeleita, mutta niihin ei lisätä erillistä englanninkielistä abstraktia eikä avainsanoja.

Vuoden 2019 alusta eteenpäin vastaanotettavien artikkelikäsikirjoitusten enimmäispituus on 8 000 sanaa. Keskustelua-kirjoituksen enimmäispituus on 4 000 sanaa ja kirja-arvostelun 1 500 sanaa. Käsikirjoituksen pituuteen lasketaan myös viitteet ja lähdeluettelo. Käsikirjoituksen riviväli on kauttaaltaan 2 ja fontti Times New Roman, kirjasinkoko 12. Kappalejako merkitään tyhjällä rivillä. Käsikirjoitukseen liitettävät taulukot ja kuvaajat ladataan järjestelmään erillisenä tiedostona, ja näiden sijoitus käsikirjoitukseen tulee merkitä asianmukaisesti.

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (Nousiainen 1991, 37–39). Mikäli viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteillä (Elomäki ja Ylöstalo 2017, 90; Mattila 2016, 112). Mikäli lähteenä mainitaan teos, jonka tekijöinä on useampi kuin kaksi henkilöä, merkitään ensimmäisen nimi ja ym. -lisäys (Heiskanen ym. 2015, 123). Viitattaessa uudelleen viimeisimpään lähteeseen käytetään lyhennettä (emt.) - myös sähköisiin yms. lähteisiin viitattaessa - sekä lisätään mahdolliset sivunumerot (emt., 140–142). Numerosta 2/2019 eteenpäin Politiikka siis yhtenäistää käytäntöjään luopumalla aikaisemmasta käytännöstä, jossa käytettiin rinnakkain ma. ["mainittu artikkeli"] sekä mt. ["mainittu teos"] -lyhenteitä.

Anonymisointi. Politiikka noudattaa artikkelien kohdalla arviointiprosessissa molemminpuolista anonymiteettiä. Näin ollen käsikirjoitus tulee lähdeviittausten osalta anonymisoida siten, ettei tekijää voi niistä selvästi päätellä. Käsikirjoituksesta tulee poistaa omiin lähteisiin viitattaessa sellaiset muotoilut, joista ne voi päätellä kirjoittajan omiksi. Julkaisupäätöksen saaneeseen käsikirjoitukseen ne voidaan palauttaa. Esimerkiksi viitteet omiin töihin tulee merkitä "(kirjoittaja <vuosiluku>)" tai "(viite poistettu"). Mikäli julkaisupäätös on myönteinen, nämä viitteet laitetaan takaisin paikalleen teknisen toimituksen yhteydessä. 

Lähdeluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla LÄHTEET. Luettelo laaditaan tekijän (myös teoksen toimittaja) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä) kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun ilmestymisvuosi, otsikko kokonaisuudessaan, kustantajan sijaintipaikkakunta ja kustantaja. Artikkeleista ja laitossarjojen julkaisuista merkitään edellisen lisäksi otsikon jälkeen lehden tai laitossarjan nimi ja numero, lehden vuosikerta ja numero sekä sivunumerot.

Mikäli lähdeluettelossa on useampia saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, merkitään julkaisuvuoden perään julkaisuja erottamaan kirjain (2015a, 2015b). Lähdeluettelossa ei käytetä asetuksia vaan lähteet kirjoitetaan sellaisinaan luetteloksi, jossa jokaisen lähteen välissä on yksi tyhjä rivi. Englanninkielisissä lähteissä otsikot kirjoitetaan ensimmäistä kirjainta lukuun ottamatta pienellä. Kaksiosaiset englanninkieliset otsikot erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Suomenkielisissä väliin tulee piste. Lähteet merkitään oheisen esimerkin mukaisesti:

Borg, Olavi. 1988. Politologia muuttuvassa yhteiskunnassa. Politiikka 30:1, 28–33.

Ham, Peter van. 1998. The Baltic states and Europe: the quest for security. Teoksessa Birthe Hansen ja Bertel Heurlin (toim.), The Baltic states in world politics. New York: St. Martin’s Press, 24–45.

Nurmi, Hannu. 1987. Comparing voting systems. Dordrecht: Reidel.

Pesonen, Pertti, Sänkiaho, Risto ja Borg Sami. 1993. Vaalikansan äänivalta. Tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. Helsinki: WSOY.

Internet-lähteistä ilmoitetaan (a) kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä muodossa: Viitattu 5.3.2015. Kirjoittajan nimen puuttuessa mainitaan (b) sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä, esim. (Valtioneuvoston kanslia 2015). Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, mainitaan ainoastaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite sekä vierailupäivämäärä.

DOI-tunnus. Politiikka käyttää DOI-tunnusta julkaisussa sekä artikkeleissa (julkaistavat artikkelit saavat automaattisen DOI-tunnuksen). DOI-tunnukset lisätään myös lähdeluetteloon niiden tieteellisten artikkeleiden ja muiden julkaisujen osalta, joissa tunnus on käytössä. Kirjoittajien vastuulla on tarkistaa, onko heidän viittaamissaan lähteissä DOI-tunnus ennen käsikirjoituksen lähetystä. Jos on, tunnus lisätään viitteessä (hyperlinkkinä) viimeisen pisteen jälkeen täysmittaisena: https://doi.org.<tunnus>. Esimerkiksi:
Juntunen, Tapio ja Hyvönen Ari-Elmeri. Resilience, security and the politics of processes. Resilience: International Policies, Practices and Discourses 2:3, 195–209. https://doi.org/10.1080/21693293.2014.948323

Loppuviitteet. Mikäli käsikirjoituksessa käytetään loppuviitteitä, ne numeroidaan juoksevasti käsin ilman tekstinkäsittelyohjelman automaattista asettelutoimintoa ja sijoitetaan tekstin loppuun ennen lähdeluetteloa. Ennen viitteitä tulee otsikko VIITTEET.

Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisenä tiedostona. Otsikot sijoitetaan kuvion alapuolelle ja taulukon yläpuolelle, selitteet molempien alapuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Tekstin yhteydessä osoitetaan kunkin kuvion ja taulukon paikka.

Korjaukset ja hylkäykset. Toimituksella on oikeus hylätä käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu edellä esitettyjä ohjeita. Kirjoittajille voidaan kuitenkin antaa mahdollisuus korjata käsikirjoitusta eri työvaiheissa. Politiikka-lehti ei vastaa käsikirjoitusten, kuvien tai muun materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta muutoin kuin toimitusprosessin ajan. Lisätietoja saa tarvittaessa toimitukselta.

Ohjeet teemanumeroita koskevista ehdotuksista ja toimitusprosessista saa pyydettäessä lehden varsinaisilta toimittajilta.

Politiikka on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta (https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto) sekä tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämän tiedekustantamisen vertaisarviointitunnuksen mukaisia hyviä käytäntöjä (https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus/lisatietoa-vertaisarvioinnista).