Kirjoittajaohjeet


1. Lehdessä julkaistavat artikkelityypit ja niiden enimmäispituudet

  • Vertaisarvioidut artikkelikäsikirjoitukset (julkaisutyyppiluokka A1)

Artikkelikäsikirjoitusten enimmäispituus on 8 000 sanaa. Käsikirjoituksen pituuteen lasketaan myös abstraktit, viitteet ja lähdeluettelo. Artikkeliin liitetään sekä suomenkielinen että englanninkielinen abstrakti (molemmat enintään 200 sanaa) sekä 3–5 artikkelin sisältöä kuvaavaa asiasanaa suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisen abstraktin yhteyteen lisätään myös artikkelin otsikko englanniksi.  

Toimitus pyytää lehden julkaisuohjelmaan soveltuvista tieteellisistä artikkelikäsikirjoituksista kahden riippumattoman asiantuntijan ennakkoarviot, joiden perusteella se tekee julkaisupäätöksen. Vertaisarvioinnin vuoksi artikkelikäsikirjoitus ja kaikki siihen liittyvät tiedostot tulee lähettää sähköisen järjestelmän antamien ohjeiden mukaan huolellisesti anonymisoituina. Kirjoittajan tulee huomioida palaute ja palauttaa muokatun käsikirjoituksen yhteydessä erillisenä tiedostona muutossynopsis, josta käy ilmi arvioinnin pohjalta tehdyt muutokset.

  • Keskustelua-osion artikkelit (julkaisutyyppiluokka B1)

Keskustelua-osiossa julkaistaan lyhyempiä katsausartikkeleita, tutkimusselostuksia sekä keskustelu- ja kommenttipuheenvuoroja, jotka eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia. Keskustelua-osion kirjoituksia koskevat samat muotoseikkavaatimukset kuin varsinaisia artikkeleita, mutta niihin ei lisätä erillistä abstraktia eikä avainsanoja. Keskustelua-osion kirjoitusten enimmäispituus on 4 000 sanaa viitteineen ja lähteineen.

  • Kirja-arvosteluja (julkaisutyyppiluokka B1)

Lehdessä julkaistaan myös kirja-arvosteluja, joiden enimmäispituus on 1 500 sanaa viitteineen ja lähteineen. Kirja-arvostelun otsikko merkitään seuraavalla tavalla: Ensimmäinen rivi lihavoituna: Arvioitavan teoksen kirjoittaja, arvioitavan teoksen nimi. Toinen rivi: Kustannuspaikka: Kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä (s.).

Esimerkki kirja-arvion otsikoinnista:

Saana-Maria Jokinen, Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan

Helsinki: Gaudeamus, 2020, 358 s.

Yllä esitetyt artikkeleiden enimmäispituudet ovat ehdottomia. Liian pitkät käsikirjoitukset palautetaan automaattisesti kirjoittajille.  

 

2. Käsikirjoituksen lähettäminen toimitukseen

Politiikka-lehteen lähetettävät käsikirjoitukset jätetään sähköisen Journal.fi-julkaisujärjestelmän kautta. Voit lähettää artikkelin täältä. Järjestelmään jätetään seuraavat dokumentit:

  1. Varsinainen artikkelikäsikirjoitus word-dokumenttina. Sisältää artikkelin sekä abstraktit ja asiasanat suomeksi ja englanniksi. Vertaisarviointiin menevä artikkelikäsikirjoitus on tärkeä anonymisoida huolellisesti (ks. lisää alla).

  2. Mahdolliset taulukot ja kuviot sekä muut liitteet erillisinä word-dokumentteina. Myös nämä dokumentit tulee anonymisoida huolellisesti.

  3. Kirjoittajan/kirjoittajien ja rahoittajan tiedot sisältävä dokumentti. Kirjoittajan/kirjoittajien tiedot palautetaan alla olevaa mallia noudattaen: nimi, oppiarvo ja tehtävä, toimipaikka (tiedekunta/laitos ja yliopisto) ja sähköposti. Samaan tiedostoon merkitään myös mahdollinen tutkimuksen rahoittaja, joka lisätään kirjoituksen loppuun julkaisuvaiheessa. Vertaisarvioimattomissa Keskusteluja-osion artikkeleissa ja kirja-arvioissa kirjoittajatiedot merkitään käsikirjoituksen loppuun.

3. Kirjoitusohjeet kaikkiin artikkelityyppeihin

3.1. Yleisohjeet

Käsikirjoituksen riviväli on kauttaaltaan 1,5. Fontti on Times New Roman ja kirjasinkoko 12. Kappalejako merkitään tyhjällä rivillä. Kaikki käsikirjoitustiedostot tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja.

Kursivointia käytetään vieraskielisiin sanoihin ja termeihin. Myös keskeisimmät suomenkieliset termit voi halutessaan kursivoida. Otsikot lihavoidaan.

Leipätekstissä esiintyvät lyhenteet kirjoitetaan auki. Tekstin sisäisissä viitteissä lyhenteitä sen sijaan käytetään (esim., ks. jne.). Numerot 1–9 kirjoitetaan kirjaimin.

3.2. Lähdeviitteet 

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (esim. Nousiainen 1991, 37–39). Mikäli viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteillä (esim. Elomäki ja Ylöstalo 2017, 90; Mattila 2016, 112).

Kaksi tekijää erotetaan toisistaan ”ja”-sanalla (huom. ei siis &-merkillä). Mikäli lähteenä mainitaan teos, jonka tekijöinä on useampi kuin kaksi henkilöä, merkitään ensimmäisen nimi ja ym.-lisäys (Heiskanen ym. 2015, 123). Viitattaessa uudelleen viimeisimpään lähteeseen käytetään lyhennettä (emt.) – myös sähköisiin yms. lähteisiin viitattaessa – sekä lisätään mahdolliset sivunumerot (emt., 140–142).

Mikäli tekijään viitataan leipätekstissä, käytetään ensimmäisellä kerralla hänen koko nimeään (esim. ”Joseph Schumpeterin (2003) mukaan”).

3.3. Lainaukset ja lainausmerkkien käyttö

Lyhyet, suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä ” ja ”. Pitkät, yli kolmelle riville menevät lainaukset erotetaan leipätekstistä omaksi sisennetyksi kappaleekseen. Sisennys riittää ilmaisevaan lainauksen, eli lainausmerkkejä tai kursiiveja ei tarvita.

Mahdolliset suoran lainauksen sisällä tehdyt poistot merkitään kahdella ajatusviivalla: ” – – ”.

Englannin kielestä tuttuja lainausmerkkejä ’ ja ’ käytetään ainoastaan sitaatin sisäisten lainauksien merkitsemiseen. Korostettavaksi haluttavat käsitteet voi kursivoida tai merkitä lainaumerkeillä ” ja ”. 

3.4. Käsikirjoituksen anonymisointi

Politiikka noudattaa artikkelien kohdalla arviointiprosessissa molemminpuolista anonymiteettiä. Näin ollen käsikirjoitus tulee lähdeviittausten osalta anonymisoida siten, ettei tekijää voi niistä selvästi päätellä. Käsikirjoituksesta tulee poistaa omiin lähteisiin viitattaessa sellaiset muotoilut, joista ne voi päätellä kirjoittajan omiksi. Julkaisupäätöksen saaneeseen käsikirjoitukseen ne voidaan palauttaa. Esimerkiksi viitteet omiin töihin tulee merkitä "(kirjoittaja <vuosiluku>)" tai "(viite poistettu)". Mikäli julkaisupäätös on myönteinen, nämä viitteet laitetaan takaisin paikalleen teknisen toimituksen yhteydessä. 

Tekstin anonymisoimisen lisäksi on hyvä tarkistaa, ettei Word-tiedoston metatietojen ”tekijäksi” ole jäänyt omaa nimeä (ks. lisää).

3.5. Kuviot ja taulukot

Kuviot ja taulukot toimitetaan erillisenä tiedostona, mutta käsikirjoitukseen merkitään kunkin kuvion ja taulukon paikka. Otsikot sijoitetaan kuvion alapuolelle ja taulukon yläpuolelle, selitteet molempien alapuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti.

3.6. Loppuviitteet

Mikäli käsikirjoituksessa käytetään loppuviitteitä, ne numeroidaan juoksevasti käsin ilman tekstinkäsittelyohjelman automaattista asettelutoimintoa ja sijoitetaan tekstin loppuun ennen lähdeluetteloa. Ennen viitteitä tulee otsikko VIITTEET.

3.7. Lähdeluettelon laatiminen

Viitattu kirjallisuus liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla LÄHTEET. Lähdeluettelossa ei käytetä asetuksia vaan lähteet kirjoitetaan sellaisinaan luetteloksi, jossa jokaisen lähteen välissä on yksi tyhjä rivi.

Luettelo laaditaan tekijän (myös teoksen toimittaja) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos samalta tekijältä on useampi teos, ne merkitään kronologisesti vanhemmasta uudempaan. Mikäli lähdeluettelossa on useampia saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, merkitään julkaisuvuoden perään julkaisuja erottamaan kirjain (2015a, 2015b). Pienellä alkukirjaimella alkavia sukunimen etuliitteitä (kuten von ja af) ei oteta huomioon aakkostaessa, isolla alkukirjaimella kirjoitettavat (kuten Mc ja O’) taas otetaan.

Lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä) kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun ilmestymisvuosi, otsikko kokonaisuudessaan, kustantajan sijaintipaikkakunta ja kustantaja. Artikkeleista ja laitossarjojen julkaisuista merkitään edellisen lisäksi otsikon jälkeen lehden tai laitossarjan nimi ja numero, lehden vuosikerta ja numero sekä sivunumerot. Isoja ja pieniä kirjaimia teosten nimissä käytetään kullekin kielelle ominaisten konventioiden mukaan. Kaksiosaiset englanninkieliset otsikot erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Suomenkielisissä väliin tulee piste. Teosten nimet kursivoidaan (monografia, toimituttu teos, journaali, lehti jne.).

DOI-tunnukset lisätään myös lähdeluetteloon niiden tieteellisten artikkeleiden ja muiden julkaisujen osalta, joissa tunnus on käytössä. Jos on, tunnus lisätään viitteessä (hyperlinkkinä) viimeisen pisteen jälkeen täysmittaisena: https://doi.org.<tunnus> (huom. ei pistettä doi-tunnuksen perään).

Esimerkkejä teosten merkitsemisestä lähdeluetteloon:

Monografia

Herkman, Juha. 2019. Populismin aika. Tampere: Vastapaino.

Pesonen, Pertti, Sänkiaho, Risto ja Borg, Sami. 1993. Vaalikansan äänivalta. Tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. Helsinki: WSOY.

Artikkeli toimitetussa teoksessa

Ham, Peter van. 1998. The Baltic states and Europe: the quest for security. Teoksessa Birthe Hansen ja Bertel Heurlin (toim.), The Baltic states in world politics. New York: St. Martin’s Press, 24–45.

Journaaliartikkeli

Borg, Olavi. 1988. Politologia muuttuvassa yhteiskunnassa. Politiikka 30:1, 28–33.

Juntunen, Tapio ja Hyvönen, Ari-Elmeri. Resilience, security and the politics of processes. Resilience: International Policies, Practices and Discourses 2:3, 195–209. https://doi.org/10.1080/21693293.2014.948323 (huom. ei pistettä doi-tunnuksen perään)

Internet-lähteet

Internet-lähteistä ilmoitetaan kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä muodossa: Viitattu 5.3.2015. Kirjoittajan nimen puuttuessa mainitaan sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä. Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, mainitaan ainoastaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite sekä vierailupäivämäärä.

Esimerkkejä internet-lähteiden merkitsemisestä:

Marin, Sanna. 26.2.2021. Twitter-viesti. https://twitter.com/MarinSanna/status/1365337526320381959. Viitattu 16.3.2021.

Sajari, Petri. 15.3.2021. Oikeusministeriö alkaa selvittää valmiuslain muuttamista. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007861850.html. Viitattu 16.3.2021. 

Valtioneuvoston viestintäosasto. 15.3.2021. Pääministeri Marin ja Intian pääministeri Modi keskustelevat maiden välisen yhteistyön nostamisesta uudelle tasolle. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministeri-marin-ja-intian-paaministeri-modi-keskustelevat-maiden-valisen-yhteistyon-nostamisesta-uudelle-tasolle. Viitattu 16.3.2021.

3.8. Muuta tärkeää

Kaikki Politiikka-lehdessä julkaistavat artikkelit saavat automaattisen DOI-tunnuksen.

Toimituksella on oikeus hylätä käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu edellä esitettyjä ohjeita. Kirjoittajille voidaan kuitenkin antaa mahdollisuus korjata käsikirjoitusta eri työvaiheissa. Politiikka-lehti ei vastaa käsikirjoitusten, kuvien tai muun materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta muutoin kuin toimitusprosessin ajan. Lisätietoja saa tarvittaessa toimitukselta.

Ohjeet teemanumeroita koskevista ehdotuksista ja toimitusprosessista saa pyydettäessä lehden toimitukselta.

Politiikka on sitoutunut noudattamaan julkaisutoiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta (https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto) sekä tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämän tiedekustantamisen vertaisarviointitunnuksen mukaisia hyviä käytäntöjä (https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus/lisatietoa-vertaisarvioinnista).