Torjuntavoitto retorisena figuurina
Avainsanat:
torjuntavoitto, retoriikka, jatkosota, EU, vaalitAbstrakti
Tutkin artikkelissani torjuntavoiton käyttöä sotaan liittyvässä ja poliittisessa retoriikassa vuodesta 1940 aina 2020-luvulle saakka. Analysoin torjuntavoiton käsitteen syntyä ja sitä, miten sitä on käytetty jatkosotaan liittyen. Tarkastelen myös torjuntavoittoa sodan jälkeisessä vasemmiston retoriikassa, vaaleihin liittyen sekä osana Euroopan unionin ja Suomen välisten maatalous-poliittisten neuvotteluiden arviointia. Argumenttini on, että torjuntavoitto on levinnyt alkuperäisen käyttöyhteytensä ulkopuolelle siten, että sen kutsuminen retoriseksi figuuriksi on perusteltua. Siitä on tullut iskusana, jolla on pyritty kiteyttämään niin sotilaallinen, poliittinen kuin moraalinen asetelma. Tuon esille, miten torjuntavoittoretoriikka on perustunut metaforan, synekdokeen, metonymian sekä ironian eli niin sanottujen perustrooppien monitahoiselle käytölle. Artikkelini osoittaa, miten sodan ja politiikan sanastot ovat kietoutuneet toisiinsa.