Miksi ruotsinkieliset äänestävät enemmän kuin suomenkieliset?
Avainsanat:
äänestysaktiivisuus, kielivähemmistöt, sosiaalinen pääoma, etniset puolueet, puoluesamaistuminenAbstrakti
Ruotsinkieliset – toisin kuin muut kielivähemmistöt – äänestävät Suomessa vaaleista toiseen merkittävästi aktiivisemmin kuin suomenkieliset, mitä kielivähemmistöön kuuluminen itsessään tuskin selittää. Aikaisemman tutkimuksen mukaan kielivähemmistöt ja etniset vähemmistöt saattavat kuitenkin hyötyä korkeammasta sitovasta sosiaalisesta pääomasta eli samankaltaisten ihmisten muodostamista tiiviistä sosiaalisista verkostoista ja omien etnisten puolueiden tarjoamasta mahdollisuudesta helpompiin äänestyspäätöksiin. Tätä ei kuitenkaan juurikaan ole tutkittu enemmistön kanssa yhdenvertaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien vähemmistöjen keskuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, missä määrin Suomen ruotsinkielisen vähemmistön suurempi äänestysaktiivisuus selittyy sosiaalisella pääomalla ja ruotsinkielisten samaistumisella ruotsinkielisten asemaa puolustavaan ruotsalaiseen kansanpuolueeseen (RKP). Artikkelin tulokset osoittavat, että ruotsinkielisten korkeampi äänestysaktiivisuus verrattuna suomenkielisiin selittyy kokonaan heidän korkeammalla sosiaalisella pääomallaan ja samaistumisella RKP:hen.
