Yhteiskuntaluokka elää ja voi paremmin kuin hyvin äänestämisen vedenjakajana, keskeinen jakolinja siirtynyt äänestyskopin sisältä äänestyspaikan kynnykselle

Kirjoittajat

  • Hannu Lahtinen Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.37452/politiikka.97263

Avainsanat:

Lektio, Sosioekonominen asema, yhteiskuntaluokka, äänestysaktiivisuus

Abstrakti

Artikkeli pohjaa VTT Hannu Lahtisen 27.9.2019 Helsingin yliopistossa pidetyn väitöstilaisuuden lektioon.

Sosioekonomiset – esimerkiksi yksilön koulutustasoon, ammattiasemaan tai tuloihin liittyvät – erot äänestämistodennäköisyydessä ovat klassinen tutkimuskohde useilla yhteiskuntatieteiden aloilla. Suomessa on tilaisuus aiheen tutkimiseen poikkeuksellisen luotettavasti rekisteriaineistojen avulla. Sosioekonomiset tekijät, äänestämässä käynti ja rekisteriaineistot muodostavat perustuksen, jonka varaan rakensin väitöstutkimukseni. Tutkimus osoittaa, että varsinkin nuorten aikuisten koulutusryhmittäiset äänestysaktiivisuuserot ovat nyky-Suomessa ovat suorastaan hälyttävällä tasolla, ja ne ovat myös kärjistyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Esitän lisäksi näyttöä siitä, että kyselytutkimukset ovat aliarviointeet näitä eroja sosiaalisesta suotavuudesta ja vastaajien valikoitumisesta kumpuavien mittausvirheiden takia. 

Tiedostolataukset

Julkaistu

2020-09-15

Numero

Osasto

Keskustelua

Viittaaminen

Lahtinen, H. (2020). Yhteiskuntaluokka elää ja voi paremmin kuin hyvin äänestämisen vedenjakajana, keskeinen jakolinja siirtynyt äänestyskopin sisältä äänestyspaikan kynnykselle. Politiikka, 62(3), 289–294. https://doi.org/10.37452/politiikka.97263