Suomen arvopohjainen Euroopan unionin puheenjohtajuus 2019
DOI:
https://doi.org/10.37452/politiikka.97585Avainsanat:
EU, neuvoston puheenjohtajuus, yhteiset arvot, Suomi, oikeusvaltioperiaateAbstrakti
Suomi toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Suomen puheenjohtajuusohjelma oli vahvan arvoperustainen ja korosti EU:n merkitystä ennen kaikkea arvojen yhteisönä. Tässä artikkelissa selvitetään miksi ja mistä arvopainotus tuli Suomen ohjelmaan sekä minkälaista poliittista keskustelua ohjelman laatimiseen liittyi. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin arvojen konkreettista toimeenpanoa puheenjohtajuuskaudella. Artikkelin lopuksi arvioidaan arvopainotuksen onnistuneisuutta sekä yksittäisten arvojen kohdalla että laajemmassa merkityksessä. Artikkelin aineistona ovat Suomen puheenjohtajuuskauteen liittyvät asiakirjat sekä tutkimushaastattelut (N=33), jotka suoritettiin keskeisten suomalaisten poliitikkojen, virkahenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoiden keskuudessa kevään 2020 aikana. Artikkelin mukaan arvot nousivat jo valmisteluvaiheessa puheenjohtajuuden kantavaksi teemaksi, ja kauden lähestyessä niiden painoarvo vahvistui. Suomi myös onnistui edistämään useita EU:n arvoja, erityisesti sitomalla niitä käytännön kysymyksiin. Arvoperustaisuuden onnistuminen on artikkelin mukaan moninainen kysymys, johon on mahdollista tarjota erilaisia vastauksia.
Lähdeviitteet
Alastalo, Marja, Åkerman, Maria ja Vaittinen, Tiina. 2017. Asiantuntijahaastattelu. Teoksessa Aho, Hyvärinen, Nikander ja Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino.
Alexandrova, Petya ja Timmermans Arco. 2013. National interest versus the common good: The Presidency in European Council agenda setting. European Journal of Political Research 52, 316–338.
Amnesty. 2020. Miten meni, Suomi? Amnesty ruotii EU-puheenjohtajakauden kohokohdat ja pettymykset. https://www.amnesty.fi/miten-meni-suomi-amnesty-ruotii-eu-puheenjohtajakauden-kohokohdat-ja-pettymykset/. Viitattu 25.5.2020
Arter, David. 2000. Small state influence within the EU: the case of Finland’s northern dimension initiative. JCMS 38:5, 677–97.
Björkdahl, Annika. 2008. Norm advocacy: a small state strategy to influence the EU. European Public Policy 15:1, 135-154, https://doi.org/10.1080/13501760701702272
Bunse, Simone. 2009. Small states and EU Governance: leadership through the Council Presidency. London: Palgrave Macmillan.
Carter, Neill, Little, Conor ja Torney, Diarmuid. 2019. Climate politics in small European states. Environmental Politics 28:6, 981-996, DOI: 10.1080/09644016.2019.1625144
Checkel, Jeffrey ja Katzenstein, Peter. 2009. The Politicization of European Identities. Teoksessa Chckel ja Katzenstein (toim.), European Identity. Cambrdige: Cambridge University Press.
Closa, Carlos. 2016. Reinforcing EU Monitoring of the Rule of Law. Normative Arguments, Institutional Proposals and the Procedural Limitations. Teoksessa Closa ja Kochenov (toim.), Reinforcing the Rule of Law Oversight in the European Union. Cambridge: Cambridge University Press.
Closa, Carlos ja Kochenov, Dimitry. 2016. Introduction. Teoksessa Closa ja Kochenov (toim.), Reinforcing the Rule of Law Oversight in the European Union. Cambridge: Cambridge University Press.
Dunne, Tim. 2018. Ethical Foreign Policy in a Multipolar World. Teoksessa Brown ja Eckersley (toim.), The Oxford Handbook of International Political Theory. Oxford: Oxford University Press.
Eduskunta. 2018. Eduskuntaryhmien näkemyksiä: Suomen EU-puheenjohtajuuden ohjelma 17.10.2018. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/aineistot/Documents/Eduskuntaryhmat_Suomen_EUpuheenjohtajakausi.pdf. Viitattu 20.5. 2020.
Elgström, Ole. 2003. (toim.). European Union Council Presidencies. A Comparative Perspective. London and New York: Routledge.
Elomäki, Anna ja Kantola, Johanna. 2020. Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutos Euroopan unionissa. Teoksessa Kantola, Koskinen Sandberg ja Ylöstalo. (toim.). Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Helsinki: Gaudeamus.
EU komissio. 2014. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle COM 2014/158 11.3.2014. Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52014DC0158&from=EN. Viitattu 18.5.2020.
EU komissio. 2018. Komission ehdotus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita COM 2018/324 2.5.2018. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52018PC0324&from=FI. Viitattu 22.5. 2020.
EU komissio. 2019. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle COM 2019/343 final. Oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen unionissa. Toimintasuunnitelma 17.7.2019. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019DC0343&from=EN. Viitattu 27.5.2020.
EU komissio. 2020. Gender Equality Strategy 2020-2025. https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/gender-equality/gender-equality-strategy_en. Viitattu 29.5. 2020.
EU neuvosto. 2014. Rule of law dialogue
EU neuvosto. 2015. Declaration on Promoting citizenship and the common values of freedom, tolerance and non-discrimination through education 17.3. 2015. http://ec.europa.eu/assets/eac/education/news/2015/documents/citizenship-education-declaration_en.pdf. Viitattu 17.5.2020.
EU neuvosto. 2018. Neuvoston 18 kuukauden ohjelma 30.11.2018. http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14518-2018-INIT/fi/pdf. Viitattu 14.5.2019
EU neuvosto. 2019. Neuvoston päätelmät demokratiasta 14.10. 2019. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12836-2019-INIT/fi/pdf.
Viitattu 27.5. 2020.
Eurooppa-neuvosto. 2017. Rooman julistus 25.3. 2017. https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/03/25/rome-declaration/. Viitattu 30.5.2020.
Eurooppa-neuvosto. 2019. Uusi strateginen ohjelma 2019-2024 20.6.2019. https://www.consilium.europa.eu/media/39915/a-new-strategic-agenda-2019-2024-fi.pdf.Viitattu 19.5. 2020.
Feliu L. & Serra F. 2015. The European Union as a ‘Normative Power’ and the Normative Voice of the European Parliament. Teoksessa Irrera ja Stavridis. (toim): The European Parliament and Its International Relations, Routledge: London and New York.
Fingo. 2020. EU-puheenjohtajuuskauden hitit ja hudit 10.2.2020. https://www.fingo.fi/ajankohtaista/analyysit/suomen-eu-puheenjohtajuuskauden-hitit-ja-hudit. Viitattu 27.5. 2020.
Fingo. 2019. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi järjestöissä podcast 2.7.2019. https://www.fingo.fi/ajankohtaista/blogit/kuuntele-suomen-eu-puheenjohtajuuskausi-jarjestoissa. Viitattu 20.5. 2020.
Foret F. ja Calligaro O. 2018. Analysing European Values. An Introduction. Teoksessa Foret ja Calligaro (toim.), European Values. Challenges and Opportunities for EU Governance, Routledge, London and New York.
Furedi, Frank. 2018. Populism and the European Culture Wars. The Conflict of Values between Hungary and the EU. London and New York: Routledge.
Grøn, Caroline H. ja Wivel, Anders. 2011. Maximizing Influence in the European Union after the Lisbon Treaty: From Small State Policy to Smart State Strategy. Journal of European Integration 33:5, 523-539.
Hyvärinen, Anna ja Raunio, Tapio. 2014. Mistä EU-asioista hallitus keskustelee ja kenen aloitteesta? Suomen hallituksen Eurooppa-politiikan koordinaatio vuosina 1995–2012. Politiikka 2/2014, 87-100.
Jauhola, Marjaana ja Lyytikäinen, Minna. 2020. Kutistettu feminismi? Suomen ulkosuhteiden tasa-arvopolitiikka kylmän sodan YK-feminismistä 2010-luvun tolkkutasa-arvoon. Teoksessa Kantola, Koskinen Sandberg ja Ylöstalo. (toim.). Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Helsinki: Gaudeamus.
Järviö, Nina. 2020. Translaki ja transpolitiikan nousu. Teoksessa Kantola, Koskinen Sandberg ja Ylöstalo. (toim.). Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Helsinki: Gaudeamus.
Kantola, Johanna. 2016. Euroopan unioni sukupuolten tasa-arvoa edistämässä. Teoksessa Kajanoja, Jouko ja Yrjö-Koskinen, Eero. (toim.). Hajoaako Unioni – kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä. Helsinki: Into kustannus.
Laurila, Ilkka ja Niemi, Jyrki. 2017. Kansallista konsensusta: Suomen maatalouden selviytyminen EU-aikana. Teoksessa Raunio, Tapio ja Saari, Juho. (toim.). Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus. Helsinki: Gaudeamus.
Lewis, Jeffrey. 2013. The Council of the European Union and the European Council. Teoksessa Cini, Michelle ja Pérez-Solórzano Borragán, Nieves. (toim.). European Union Politics 4th edition. Oxford: Oxford University Press.
Lucarelli, Sonia ja Manners, Ian. (toim.) 2006. Values and Principles in EU Foreign Policy. London: Routledge.
Magen, Amichai. 2016. Cracks in the Foundations: Understanding the Great Rule of Law Debate in the EU. JCMS 54:5, 1050-1061.
Manners, Ian. 2002. Normative Power Europe: A Contradiction in Terms? JCMS 40:2, 235-258.
Manners, Ian. 2006. The constitutive nature of values, images and principles in the European Union. Teoksessa Lucarelli, Sonia ja Manners, Ian. (toim.). Values and Principles in EU Foreign Policy. Routledge: London.
Marin, Sanna. 2019. Letter to the President of the European Council 11.12. 2019. https://eu2019.fi/documents/11707387/13552730/FI+PM+Marin+letter+to+PEC+Michel+on+the+implementation+of+the+Strategic+Agenda.pdf/aad0f386-6e83-8790-27a3-5af5fb5ebb17/FI+PM+Marin+letter+to+PEC+Michel+on+the+implementation+of+the+Strategic+Agenda.pdf. Viitattu 22.5. 2020.
Martikainen, Tuomo ja Tiilikainen, Teija. 2000 (toim.). Suomi EU:n johdossa. Tutkimus Suomen puheenjohtajuudesta 1999. Helsingin yliopisto: Helsinki.
Müller, Jan-Werner. 2016. Protecting the rule of law (and democracy!) in the EU. The idea of a Copenhagen Commission. Teoksessa Closa, Carlos ja Kochenov, Dimitri. (toim.). Reinforcing the Rule of Law Oversight in the European Union. Cambridge University Press: Cambridge.
Ojanen, Hanna. 2018. Suomen EU-puheenjohtajuus: mitä kolmas kerta sanoo? Kalevi Sorsa säätiö. https://sorsafoundation.fi/suomen-eu-puheenjohtajuus-mita-kolmas-kerta-sanoo/. Viitattu 17.5. 2020.
Ojanen, Hanna ja Raik Kristi. 2017. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: pinnallista jatkuvuutta ja pyörteisiä pohjavirtauksia. Teoksessa Raunio, Tapio ja Saari, Juho. (toim.). Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus. Helsinki: Gaudeamus.
Ojanen, Hanna ja Raunio, Tapio. 2018. Re-Assessing Finland’s Integration Policy: The End of Domestic Consensus? Teoksessa McCallion, Malin S. ja Brianson, Alex. (toim.). Nordic States and European Integration: Awkward Partners in the North? Palgrave: London and New York.
Ojanen, Hanna ja Vuohula, Eero. 2007. The Finnish Presidency: Efficiency Before Eloquence? JCMS 45 Annual Review, 17-24.
Raik, Ele. 2015. The ‘trio presidency’ of the Council of the European union: Towards More continuity? Baltic Journal of European Studies 5:1, 19-35.
Raunio, Tapio. 2016. The politicization of EU affairs in the Finnish Eduskunta: Conflicting logics of appropriateness, party strategy or sheer frustration? Comparative European Politics 14:2, 232-252.
Raunio, Tapio ja Mattila, Mikko. 2017. Kun yksituumaisuus murenee: EU-politiikan kansallinen valmistelu ja päätöksenteko. Teoksessa Raunio, Tapio ja Saari, Juho. (toim.). Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus. Helsinki: Gaudeamus.
Raunio, Tapio ja Saari, Juho. 2017. Onko konsensuksen aika ohi? EU-politiikan kansallinen valmistelu ja päätöksenteko. Teoksessa Raunio, Tapio ja Saari, Juho. (toim.). Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus. Helsinki: Gaudeamus.
Raunio, Tapio ja Tiilikainen, Teija. 2003. Finland in the European Union. Routledge
Risse, Thomas. 2010. A Community of Europeans? Transnational Identities and Public Spheres. Ithaca: Cornell University Press.
SLL. 2020. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden suurin ilmastovoitto oli voitto maailman metsille. https://www.sll.fi/2020/01/22/suomen-eu-puheenjohtajuuskauden-suurin-ilmastovoitto-oli-voitto-maailman-metsille/. Viitattu 28.5. 2020.
Stubb, Alexander. 2000. The Finnish Presidency. JCMS vol. 38 Annual review
Tiilikainen, Teija. 2003a. The Finnish Presidency of 1999. Pragmatism and the promotion of Finland’s position in Europe. Teoksessa Elgström, Ole. (toim.) 2003. European Union Council Presidencies. A Comparative Perspective. London and New York: Routledge.
Tiilikainen, Teija. 2003b. Finland: smooth adaptation to European values and institutions. Teoksessa Wessels W., Maurer A. & Mittag J. (toim.): Fifteen into one? The European Union and its Member States, Manchester University Press
Tuominen, Hanna. (2020). Suomi ja EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka – ulkorajalla vaan ei ulkoradalla. Turun Eurooppa-foorumin julkaisu 8/2020.
Tuominen, Hanna ja Nyyssönen, Heino. (2019). Eurooppalainen identiteetti populismin paineessa. Kosmopolis 4:2019, 24-41.
Vandecasteele, Bruno ja Bossuyt, Fabienne. 2014. Assessing EU council presidencies: (Conditions for) success and influence. Comparative European Politics 12:2, 233–247.
VN. 2019a. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Rinteen/Marinin hallitusohjelma 2019. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma
VN. 2019b. EU-ministerivaliokunta käsitteli EU:n tulevaa strategista ohjelmaa (tiedote 8.5.2019). https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/eu-ministerivaliokunta-kasitteli-eu-n-tulevaa-strategista-ohjelmaa
VN. 2020. Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-2023 (25.6.2020).
https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023%2B.pdf/abc3b771-8611-8b85-937d-34531e90f712/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023%2B.pdf?t=1593083333541
VNK. 2009. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2009. https://vnk.fi/documents/10616/622958/J1609_Valtioneuvoston+selonteko+EU-politiikasta.pdf
VNK. 2013. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013. https://vm.fi/julkaisu?pubid=1703.
VNK. 2017. Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2018. https://vnk.fi/documents/10600/5781461/Valtioneuvoston+EU-vaikuttamisstrategia+2018/562582d0-8411-4f70-9c68-e733194cbdd1?version=1.2
VNK. 2019. Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus. Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelma. https://eu2019.fi/ohjelma.
VNK. 2020. Suomen EU-puheenjohtajakausi 2019; Kansallisen puheenjohtajuusohjelman painopisteissä saavutettu edistys (14.1.2020). https://vnk.fi/documents/10600/20513734/liite+1+Suomen+EU-puheenjohtajakausi+VNEUS2020-00008.pdf/a7f58cd6-478d-74a8-5701-6be230341062.
Weatherill, Stephen. 2016. Law and Values in the European Union. Oxford: Oxford University Press.
Wennerström, Erik. 2020. Can the EU Protect its Fundamental Values? Teoksessa Bakardjieva, A., Bremberg N., Michalski A. ja Oxelheim L. (toim.) The European Union in a Changing World Order: Interdisciplinary European Studies, Palgrave Macmillan
Williams, Andrew. 2004. EU Human Rights Policy: a Study in Irony. Oxford: Oxford University Press.
Williams, Andrew. 2010. The Ethos of Europe. Values, Law and Justice in the EU. Cambridge: Cambridge University Press.
Yle. 2019. Suomi jäi pois tiukkoja päästövähennyksiä vaativien maiden ryhmästä – Sipilä: Syynä lähestyvä EU-puheenjohtajuus. https://yle.fi/uutiset/3-10776226. Viitattu 4.6. 2020.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
SOPIMUKSEN KOHDE:
Tekijä / tekijät vastaavat siitä, että hänellä / heillä on teokseen ja sen osiksi sisällytettyyn kuva‑, taulukko‑ tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille, ellei tämän sopimuksen liitteellä erikseen toisin sovita.
Solmittu kustannussopimus koskee myös teoksen toista ja muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.
SOPIMUKSEN TARKOITUS
Sopimuksen tarkoituksena on siirtää kustantajalle teokseen liittyvät taloudelliset oikeudet siten, että teoksen moraaliset oikeudet jäävät tekijälle. Tekijänoikeuslain (404/61) 31‑37 ':iä ei siten sovelleta. Taloudellisten ja moraalisten oikeuksien sisältöä tässä sopimuksessa on täsmennetty alla olevissa kappaleissa.
Taloudellisiin oikeuksiin lukeutuu oikeus julkaista teos tai sen selvästi osoitettu osa uudelleen toisessa julkaisumuodossa taikka luovuttaa tällainen oikeus toiselle kustantajalle. Tämä oikeus on yksinomainen, kuitenkin seuraavassa kohdassa mainituin poikkeuksin.
Moraalisiin oikeuksiin lukeutuvat tekijän oikeus estää teoksen sisällöllinen muuttaminen, tekijän oikeus päättää teoksen tai sen osan julkaisemisesta muilla kielillä sekä tekijän oikeus käyttää teosta tai sen osaa osana sellaista myöhempää teosta, joka poikkeaa selvästi tämän sopimuksen kohteesta tai jossa teoksen tieteellistä sisältöä on uudistettu siten, että kysymys ei ole saman teoksen uudesta painoksesta.
ENSIMMÄISEEN JULKAISUMUOTOON LIITTYVÄT KUSTANTAJAN JA TEKIJÄN / TEKIJÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Kustantaja määrää teoksen ulkoasun, painoksen ja painopaikan taikka sähköisen muodon toteutuksen
Sähköisessä muodossa julkaistava teos voidaan levittää kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa.
UUDELLEENJULKAISEMISEEN JA MUIHIN JULKAISUMUOTOIHIN LIITTYVÄT KUSTANTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Teos voidaan uudelleenjulkaista painettuna teoksena / vain sähköisessä muodossa kustantajan valitsemalla palvelimella / cd‑romilla tai muulla sähköisen muodon välitystavalla / useiden kustantajien yhteisessä sähköisen muodon julkaisussa, tietokannassa tai tietopankissa
Kustantajalla on oikeus uudelleenjulkaista teos kaikissa niissä julkaisumuodoissa, joita tämä sopimus koskee, samoin määrätä tällaisten julkaisujen ulkoasusta, toteutustavasta, painoksesta tai sähköisten julkaisumuotojen käyttöehdoista.
Kustantajalla on velvollisuus ilmoittaa tekijälle / tekijöille uudelleenjulkaisemisesta ja toimittaa hänelle / heille yksi kappale kyseistä julkaisua taikka sellaiset yksilöintitiedot ja käyttöyhteystiedot, joiden avulla sähköiseen julkaisuun voi tutustua.
Kustantajalla on myös velvollisuus ottaa uudelleenjulkaisemisen yhteydessä huomioon sellaiset tekijän / tekijöiden ilmoittamat muutokset, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä korjauksia ja jotka voidaan liittää teokseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia, kuten taiton uusimista. Tällaiset korjaukset on toimitettava kustantajalle viivytyksettä sen jälkeen, kun kustantaja on ilmoittanut uudelleenjulkaisemisesta.
Kustantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tekijän / tekijöiden nimet, hänen / heidän tekijänoikeutensa sekä teoksen alkuperäisen julkaisumuodon tiedot ilmenevät jokaisen uudelleenjulkaisemisen yhteydessä.
Teoksen samassa julkaisumuodossa tapahtuvasta uudelleenjulkaisemisesta ei makseta palkkiota. Myös, jos uudelleenjulkaiseminen tapahtuu kustantajan toimesta toisessa julkaisumuodossa, siitä ei makseta palkkiota.
Jos kustantaja luovuttaa teoksen korvausta vastaan uudelleenjulkaistavaksi toiselle kustantajalle tai useiden kustantajien toimesta yhdessä, siitä saatava korvaus jaetaan kahtia kustantajan ja tekijän / tekijöiden kesken.
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa kymmenen vuotta siitä lukien kun teos on viimeksi julkaistu jossakin tämän sopimuksen kattamassa julkaisumuodossa. Kustantajalla on kuitenkin sopimuksen voimassaolon päätyttyäkin oikeus uudelleenjulkaista teos tämän sopimuksen mukaisesti koko sen ajan, jonka teos on laillisesti suojattu.
Jos teoksesta on painos lopussa, eikä kustantaja julkaise sitä uudelleen vuoden kuluessa tekijän / tekijöiden edustajan sitä koskevasta pyynnöstä, tekijällä / jokaisella tekijöistä on oikeus purkaa sopimus. Sama oikeus on silloin, jos teos on sisällöllisesti vanhentunut, eikä kustantaja halua julkaista uutta painosta tai laitosta tämän sopimuksen mukaisilla ehdoilla. Purkuoikeutta ei kuitenkaan ole silloin, jos teos on jatkuvasti yleisön saatavilla kustantajan Internetissä julkaisemana sähköisenä versiona.
ERIMIELISYYDET
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsittelee kustantajan kotipaikan käräjäoikeus, elleivät osapuolet yhdessä sovi sellaisesta välimiesmenettelystä, jossa Tieteellisten seurain valtuuskunta määrää yhden välimiehen.
