Kuntavaaliehdokkaiden suhtautuminen sukupuolten tasa-arvoon
Onko naisten poliittisella edustuksella väliä?
Avainsanat:
sukupuolten tasa-arvo, asenteet, päättäjät, kunnatAbstrakti
Tässä artikkelissa selvitetään, miten näkemykset sukupuolten tasa-arvosta politiikassa ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana ja miten naisten läsnäolo kuntapolitiikassa heijastuu sukupuolten tasa-arvoa koskeviin näkemyksiin nais- ja miespuolisten kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan suhtautumista naisten deskriptiiviseen edustukseen eli sukupuolikiintiöiden tarpeellisuuteen kunnan toimielimissä sekä naisten substantiiviseen edustukseen eli sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten saamaan huomioon päätöksenteossa. Empiirisessä analyysissa hyödynnetään kuntavaaliehdokkaille tehtyjä kyselytutkimuksia vuosilta 2000 ja 2021. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nais- ja miesehdokkaiden asenteet sukupuolten tasa-arvoa kohtaan politiikassa eroavat merkittävästi toisistaan. Naisehdokkaille sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen on selvästi tärkeämpi kysymys kuin miesehdokkaille. Asenteet sukupuolten tasa-arvoa kohtaan ovat kuitenkin viimeisten 20 vuoden aikana muuttuneet myönteisemmiksi pääasiassa siksi, että miesten asenteet ovat muuttuneet. Tulokset osoittavat myös, että kun naisten läsnäolo poliittisella areenalla on vahvempi, naisten deskriptiivisen edustuksen merkitystä painotetaan vähemmän.
