Kirjallinen teksti ja keskustelijoiden oikeudet

Kirjoittajat

• Piia Mikkola Vaasan yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33352/prlg.95904

Avainsanat:

deonttisuus, episteemisyys, kehityskeskustelu, kehityskeskustelulomake, keskustelunanalyysi

Abstrakti

Vuorovaikutuksen tutkijat ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota erilaisten kirjallisten dokumenttien, kuten lomakkeiden, ohjeiden, pöytäkirjojen, karttojen ja suunnitelmien merkitykseen ammatillisissa vuorovaikutustilanteissa. Myös tämä tutkimus tarkastelee yhtä ammatillista vuorovaikutustilannetta, kehityskeskustelua, jossa kirjallinen dokumentti, kehityskeskustelulomake, on keskeisessä roolissa. Tutkimus selvittää alaisten keskustelulomakkeeseen esitäyttämien tekstien käyttöä vuorovaikutuksen resurssina kuudessa videokuvatussa kehityskeskustelussa. Keskustelut ovat lähtöisin suomalaisesta julkisen sektorin organisaatiosta.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kahteen kysymykseen: yhtäältä siihen, millaisia merkityksiä alaisten keskustelulomakkeeseen esitäyttämille teksteille annetaan kehityskeskusteluissa ja toisaalta siihen, millaisiin episteemisiin ja deonttisiin oikeuksiin esimies ja alainen nojautuvat esitäytettyä tekstiä käsitellessään. Tutkimus osoittaa, että silloin, kun tarkastellaan esitäytetyn tekstin asiasisältöä, keskustelijat pitävät alaista episteemisenä auktoriteettina tekstin käsittelyssä. Alainen voi käyttää esitäytettyä tekstiä kahdella tavalla vuorovaikutuksen resurssina: asiantuntijaidentiteettinsä osoittamiseen ja keskustelunaiheiden esille ottamiseen. Esimies voi puolestaan asemoida alaisen selitysvelvolliseksi esittämällä alaiselle esitäytettyä tekstiä koskevia kysymyksiä. Silloin kun keskustelijat neuvottelevat esitäytetyn tekstin muokkaamisesta, esimiehellä on institutionaalisen asemansa vuoksi oikeus tehdä tekstiä koskevia korjausehdotuksia. Ehdotukset on kuitenkin muotoiltu hienovaraisesti, alaisen episteemiset oikeudet säilyttäen. Molemmat keskustelijat ottavat siis puheessaan huomioon alaisen erityisaseman esitäytetyn tekstin kirjoittajana ja asiantuntijana. Tutkimuksen taustateorian muodostaa keskustelunanalyysi.