Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoittajan ohjeet: Puheviestinnän vuosikirja Prologi

(päivitetty 31.10.2019)

 Käsikirjoituksen laatiminen ja lähettäminen

• Vuosikirjaan tarjottujen tekstien tulee olla aiemmin julkaisemattomia kokonaisia käsikirjoituksia.
• Käsikirjoitus ei saa olla samaan aikaan arvioitavana missään muussa julkaisussa.
• Jos artikkelin tulokset on osittain raportoitu toisaalla, pitää artikkelin suhde aikaisempaan artikkeliin tai tieteelliseen esitelmään avata lukijalle ensimmäisen tekstisivun alalaidassa.
• Jos artikkeli perustuu väitöskirjatutkimukseen tai on osa sitä, tulee ohjaussuhde merkitä näkyviin. Ohjaussuhde merkitään ensimmäisen tekstisivun alalaitaan alaviitteenä seuraavasti: ”Artikkeli perustuu tekijän väitöskirjatutkimukseen, jonka ohjaajana toimii N.N. X:n yliopistosta”. (Merkintä ei kuitenkaan saa olla näkyvillä anonymisoidussa versiossa).
• Artikkelissa saa myös ensimmäisen tekstisivun alalaidan alaviitteessä kiittää rahoittajia tai muita tekstiä merkittävästi eteenpäin vieneitä tahoja.
• Tutkimusartikkeleiksi tarkoitettujen tekstien raportointitavan on noudatettava vakiintuneita tieteellisiä käytäntöjä.
• Kirjoittaja vastaa oikeakielisyydestä ja huolehtii tekstin oikoluvusta.
• Viittaa aiempiin puheviestinnän alan tutkimuksiin, jotta tutkimuksesi keskustelee puheviestinnän vuosikirjassa julkaisemiselle asetettujen tavoitteiden kanssa.
• Tiedosto nimetään seuraavasti: artikkelin otsikon ensimmäiset viisi sanaa, alaviiva ja juokseva numero artikkeliversiosta. Esimerkiksi kun jätät ensimmäisen version artikkelistasi toimituskunnalle arviointiin, tiedostonimesi voi olla Vuorovaikutussuhteiden jännitteet kaupan alan työyhteisöissä_1
• Tekstin on oltava anonyymi kauttaaltaan (ks. tarkemmat ohjeet jäljempänä).
• Nimettömät artikkelikäsikirjoitukset jätetään joko docx- tai rtf-muodossa 30.4.2020 mennessä Prologin sähköiseen toimitusjärjestelmään osoitteessa www.journal.fi/prologi.
• Toimituskunta tekee päätöksen referee-arviointiin lähetettävistä käsikirjoituksista. Toimituskunta voi myös pyytää kirjoittajalta/kirjoittajilta joitakin korjauksia ennen päätöksentekoa.
• Artikkeleiden kirjoittajat saavat kaksi vapaakappaletta Prologi-vuosikirjaa. Kirjoituspalkkioita ei makseta.
• Vuosikirjassa julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0-lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Niin kirjoittaja kuin artikkelin lukijat  voivat vapaasti käyttää tekstiä opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan. Kirjoittaja voi esimerkiksi käyttää artikkelia osana artikkeliväitöskirjaansa. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava toimituskunnan kanssa. Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.
• Prologissa julkaistun artikkelin voi sisällyttää artikkeliväitöskirjaan, jos se sopii asianomaisen yliopiston käytänteeseen ja ohjeistukseen. Väitöskirjassa on ilmoitettava seuraavat tiedot: artikkelin nimi, DOI-tunnus, Prologi-vuosikirjan numero, artikkelin sivunumerot, vuosikirjan toimittajat, kustannuspaikka ja kustantaja sekä verkkosivuosoite.
• Vuosikirjassa julkaistut kirjoitukset eivät edusta Prologos ry:n tai Prologi- puheviestinnän vuosikirjan toimituskunnan kantaa. Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä. Toimituskunta pidättää itsellään oikeuden päättää käsikirjoitusten julkaisemisesta toimitustyön kaikissa vaiheissa.

Tarkemmat kirjoitusohjeet 

• Kirjoittajan/kirjoittajien tulee huolehtia, että käsikirjoituksen pituus on korkeintaan 40 000 merkkiä välilyönteineen (noin 25 liuskaa) mukaan lukien tiivistelmän, asiasanat ja kirjallisuusviitteet. Mahdolliset taulukot ja kuviot eivät sisälly tähän pituuteen. Pituusrajan ylittäviä käsikirjoituksia ei välttämättä lähetetä vertaisarviointiin.
• Käsikirjoitus kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ja siinä käytetään 3 cm leveitä sivureunuksia/marginaaleja. Kirjoita fontilla Times New Roman, koko 12.
• Artikkeleiksi tarkoitettuihin käsikirjoituksiin liitetään pääotsikon jälkeen 150–200 sanan tiivistelmä ja asiasanat (5–6 asiasanaa). Tiivistelmässä tulee esittää artikkelin lähtökohta, tavoite ja keskeinen sisältö. Asiasanat aakkostetaan. Tiivistelmään ei tehdä kappalejakoja.
• Lisää sivunumerot oikeaan yläreunaan. Sivujen numerointi alkaa tiivistelmäsivulta ja teksti voi alkaa samalta sivulta suoraan tiivistelmän jälkeen.
• Kirjallisuusluetteloon tulee merkitä kaikki kirjallisuusviitteet, ja sen otsikoksi merkitään "Kirjallisuus".
• Merkitse kirjallisuusviitteet mukaan tekstin sisään (ei esimerkiksi loppuviitteeksi).
• Prologin viittauskäytäntö on pääsääntöisesti American Psychological Associationin (APA) kuudennen painoksen mukainen, voit myös hyödyntää seuraavia linkkejä:

• https://library.sydney.edu.au/subjects/downloads/citation/APA%20Complete_2012.pdf
• https://www.apastyle.org/
• https://owl.purdue.edu/owl/research_and_citation/apa_style/apa_style_introduction.html
• https://blog.apastyle.org/
• https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1109772
• Suomenkielisissä teksteissä kuitenkin noudatetaan suomen kielen sääntöjä. Esimerkiksi tekstin sisäisissä lähteissä et al. sijasta käytetään ym. merkintää.
• Pää- ja väliotsikoita ei numeroida. Tekstissä käytetään mieluiten vain kaksitasoisia väliotsikoita. Käytä niitä tekstin jäsentämiseksi. Otsikot saavat sisältää korkeintaan kuusi sanaa. Pyri sisällöllisiin otsikoihin.
• Erota luvut sekä kappaleet toisistaan yhdellä rivivälilyönnillä (ei esim. sisennystä).
• Tekstiä ei tavuteta ja oikea reuna jätetään tasoittamatta.
• Korostuksia käytetään tekstissä säästeliäästi ja ne merkitään tekstissä kursiivilla. Jos esimerkiksi uutta käsitettä halutaan korostaa, se kursivoidaan vain ensimmäisen kerran.
• Jos kirjan nimeen halutaan viitata tekstissä, kirjan nimi kursivoidaan. Jos puolestaan viitataan artikkelin nimeen, sitä ei kursivoida vaan sillä annetaan lainausmerkit. VÄLTÄ kuitenkin viittaamasta teoksiin tekstissä, sillä sitä varten on kirjallisuusluettelo. Eli ”Donner (2002) kertoo kirjassaan Teoriat kunniaan, kuinka oleellisia teoriat ovat” esitetään mieluummin tekstissä muodossa ”Donner (2002) painottaa, että teoriat ovat oleellisia”. Kirjallisuusluettelosta lukija löytää kirjoittajan teoksen.
• Vieraskieliset käsitteet suomennetaan ja vieraskielisen version voi mainita heti käsitteen jälkeen. Tällöin vieraskielinen käsite laitetaan sulkeiden sisälle ja kursiiviin. Esimerkiksi ”miehisyys (masculinity)”.
• Vältä kirjoittamasta ajatuksia sulkeisiin tai runsasta alaviitteiden käyttöä: jos asia on ylipäänsä riittävän painavaa mainittavaksi, se saa paikan leipätekstissä.
• Kirjallisuusluettelon, taulukoiden ja kuvioiden muotoilussa noudatetaan APA:n ohjeita. Esimerkiksi taulukoissa ei käytetä pystyviivoja ja otsikko sijoitetaan kuvion alapuolelle. Molemmat myös numeroidaan erikseen (ks. tarkemmat ohjeet alla).
• Taulukot ja kuviot nimetään ja numeroidaan ja niiden paikat merkitään tekstiin (esim. "Kuvio 1 tähän"). Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla mustavalkoisia ja painovalmiita, ja ne sijoitetaan kukin omalle erilliselle sivulleen käsikirjoituksen loppuun kirjallisuusviitteiden jälkeen.
• Kirjallisuusluetteloon merkitään kaikki käytetyt lähteet, joihin viitataan tekstissä. Luettelossa ei saa esiintyä lähteitä, joihin ei viitata tekstissä. Jos käytät toisen käden lähteitä, ne merkitään myös kirjallisuusluetteloon.
• Kirjallisuusluettelon ja viitteiden laadinnassa noudatetaan APA-käytänteitä, mutta suomenkielisissä teksteissä suomen kielen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi lähteiden selitykset on suomennettava: Teoksessa (ei ”In”), toim. (ei ”ed./Eds.”), s. (ei ”p./pp.”), 3. painos (ei ”3rd edition”), ym. (ei ”et al.”). Kustantajan toimipaikkaa ei suomenneta; ilmoita se sillä kielellä, jota teoksessa on käytetty. Verkkolähteisiin, joissa on DOI-tunnus, tunnus merkitään aina. Katso tarkemmat esimerkit jäljempänä.
• Tekstin on oltava anonyymi kauttaaltaan. Tämä tehdään niin, että käsikirjoituksesta poistetaan kaikki sellaiset kirjoittajan tai kirjoittajien henkilöllisyyteen viittaavat lähdeviitteet, joista lukija voi yhdistää kirjoittajan tekstiin. Tämä pätee myös alaviitteisiin, jossa rahoittajia kiitetään tai hankekuvauksista kerrotaan. Tekijöiden nimet korvataan tekstissä sanalla Tekijä tai Anonyymi. Saman säännön mukaisesti kirjoittajien omiin julkaisuihin viitataan kirjallisuusluettelossa sanalla Artikkeli tai Teos, ja vuosiluku poistetaan ja sen sijasta käytetään merkintää (xxxx). Kirjallisuusluettelossa kirjoittajan omat lähteet näyttävät siis esimerkiksi tältä: Anonyymi (xxxx). Artikkeli.

Viittaukset palautetaan tekstiin ja kirjallisuusluetteloon refereelausuntojen saamisen jälkeen.

Aakkosjärjestys 

Lähteet tekstin sisäisissä viittauksissa asetetaan sulkujen sisällä aakkosjärjestykseen, ei kronologiseen järjestykseen:

 (Anttonen, 1999; Lakey, 2017; Wenner, 1982).

Aineistoesimerkit 

Jos artikkelissasi esitellään aineistoa, seuraavat säännöt pätevät (huomaa ero englannin kieliseen APA-ohjeeseen, jossa raja on 40 sanaa): 

Yli 30 sanan mittaiset lainaukset tai aineisto-otteet erotetaan leipätekstistä ja sille annetaan ”oman kappaleen status”: yksi kokonainen kappalevälilyönti edellisestä ja seuraavasta kappaleesta. Yli 30 sanan lainaus myös sisennetään. Sisennys tulee VAIN lainauksen vasempaan marginaaliin ja sen pituus on 1,27cm.

Jos suorasta aineistoesimerkistä on käytetty vain osia, kohdat, jotka on jätetty pois, merkitään näin [---]. Esimerkiksi:

Se on tosi tärkeetä, että sulla on ihminen, jolle voit puhhuu. Mulla on esimerkiks kaveri, [nimi] joka asuu [pieni savolainen kylä] ja me nähhään aika ussein. [---] Ja vaikkei nähtäskää, se on aina kuitenki mun paras kaveri.

Huomaathan: jos kyseessä on kirjallisuusviite eli lainaat lähdekirjallisuutta, sekä kappaleen sisäinen lainaus että yli 30 sanan irrotettu lainaus merkitään lainausmerkeillä eikä sitä kursivoida. Jos taas kyseessä on aineisto-ote, se irrotetaan leipätekstistä samalla ohjeella, mutta sille ei anneta lainausmerkkejä ja se kursivoidaan. 

DOI-tunnisteiden merkintä kirjallisuusluetteloon 

On erittäin tärkeää, että kirjallisuusluetteloon merkitään kaikki DOI-tunnisteet (Digital Object Identifier) aina, kun ne ovat lähdeartikkeleihin ja kirjoihin olemassa/löydettävissä. DOI-tunnisteet merkitään aina verkko-osoitemuodossa: https://doi.org/10.1016/j.tate.2017.12.009. (Ei siis laittamalla pelkästään DOI-numero/tunniste tapaan DOI:10.1016/j.tate.2017.12.009).

Käytä DOI:en löytämiseen esimerkiksi sivustoa: https://www.crossref.org/

Etunimien ja sukunimien merkinnästä 

Leipätekstissä ei mainita kirjoittajien etunimiä. Jos kuitenkin halutaan erityisesti korostaa jotakin teoreetikkoa tai esimerkiksi heitä, joiden aiempaa tutkimusta testataan kyseisessä tutkimuksessa, silloin voidaan merkitä etunimet, kun kyseinen henkilö tai henkilöt mainitaan ensimmäistä kertaa. 

Marko Alajärvi ja Pirkko Hoikkala (1999) määrittivät suunnan puhelinvuorovaikutuksen tutkimukselle. Tässä tutkimuksessa me testaamme, miten Alajärven ja Hoikkalan (2001, 2003a, 2003b) mallia voidaan soveltaa kännykkävuorovaikutukseen. 

Kun kirjoittajia on kolmesta viiteen, kaikkien sukunimet kirjoitetaan tekstissä ensimmäisen kerran mainittaessa. Sen jälkeen kuitenkin aina vain ym.-rakenteella: 

Chu, Chen ja Smith (2013) väittävät, ettei… [---]. Chu ym. (2013) eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka… 

Jos teoksella on kirjoittajia enemmän kuin kuusi, merkitään leipätekstissä heidät ensimmäisen kirjoittajan perään HETI lyhenteen ym. kanssa 

Radcliff ym. (2015) kertovat tehneensä useita havaintoja lasten vuorovaikutussuhteista. 

Havainnot koulumaailmasta todentavat, ettei suhdeulottuvuutta voi rajata tutkimuksen ulkopuolelle (Radcliff ym., 2015).

Kirjallisuusluettelo 

Nimeä kirjallisuusluettelo sanalla Kirjallisuus. 

Radcliff, J, Boeng, K., Gray, S., Tolley, H., Clark, N., & Smith, G. (2015). Relationships as a research topic. Journal of Communication, 4(1), 234–255.

ß HUOMIO kirjallisuusviitteiden merkitsemisestä: Journaali kirjoitetaan kursiivilla, sen jälkeinen pilkku EI tule kursiivilla, lehden jälkeen vuosikerta kursiivilla, ei välilyöntiä ennen sulkeita, joissa ilmoitetaan lehden vuosikerran numero (jos lehti esimerkiksi ilmestyy neljä kertaa vuodessa, tässä kyseessä on vuoden ensimmäinen numero). 

Katso lisää esimerkkejä: 

Valtavuori, P. (2019). Toiveikas teoria. Teoksessa J. K. Heiskanen, & T. Toivola (toim), Ontologioista menetelmiin (s. 24–50). Helsinki: Merrin.

ß kirjan nimi kursivoidaan. 

Valtavuori, P. (2019). Toiveikas teoria. Ontologioista menetelmiin, 23(1), 24–50.

ß lehden nimi ja vuosikerta kursivoidaan. 

Valtavuori, P. (2019). Hopeful theory. From Ontologies to Methodologies, 23(1), 24–50.

ß huomaa, että journaalin nimi kirjoitetaan kuin erisnimi.

Valtavuori, P. (2019). Hopeful theory: The big bang. In J. K. Heiskanen, & T. Toivola (Eds.), From ontologies to methodologies (pp. 24–50). Helsinki: Merrin.

ß huomaa, että kirjan nimeä ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella kuin ensimmäisen sanan osalta.

Valtavuori, P. (2019). Toiveikas teoria: Alkuräjähdys. Helsinki: Merrin.

ß kirjan nimi kursivoidaan.

Valtavuori, P. (2019). Hopeful theory: The big bang. Helsinki: Merrin.

ß kirjan nimi kursivoidaan, mutta ei kirjoiteta kaikkia synonyymeja isolla.

von Berghen, H. G. (1953). The theory. London: Sage.

ß sukunimipartikkelit nimen edessä merkitään aina kirjallisuusluetteloon ja tekstin sisäisiin viitteisiin. Niiden mukaan myös aakkostetaan eli tämä lähde esiintyy kohdassa V, ei kohdassa B.

Herber, M. H. Jr. (2019). Unbelievable worlds of science. Journal of Ontology, 29(3), 44–52. ß tekstin sisäisessä viitteessä ei käytetä kuitenkaan ”Herber Jr.” tai vastaavaa. Titteleitä ei myöskään koskaan merkitä (PhD, Kapteeni, tms), lukuunottamatta Paavia tai kuninkaallisia.

Jos ihmisellä on kaksi sukunimeä, kuten Orrego Gutierrez, molemmat merkitään sekä kirjallisuusluetteloon että tekstin sisäisiin viitteisiin. Nimi aakkostetaan ensimmäisen sukunimen mukaan.

Pyri välttämään toisen käden lähteitä. Jos niihin kuitenkin viittaat, merkitse molemmat lähteet kirjallisuusluetteloon. Tekstin sisällä merkitse näin:

Freud (Skinnerin, 1923 mukaan) sanoo, että ihminen ei…

Jos samalta kirjoittajalta on useampi teos samalta vuodelta, ne erotetaan toisistaan kirjallisuusluettelossa ja tekstin sisäisissä viitteissä pienillä kirjaimilla. Aakkostus määrittää niiden järjestyksen kirjallisuusluettelossa:

Valtavuori, P. (2019a). Toiveikas teoria. Teoksessa J. K. Heiskanen, & T. Toivola (toim), Ontologioista menetelmiin (s. 24–50). Helsinki: Merrin.

Valtavuori, P. (2019b). Ytimekäs teoria. Ontologioista menetelmiin, 23(1), 24–50.

Mutta huomaathan:

Valtavuori, P. (2011). Ytimekäs teoria. Ontologioista menetelmiin, 23(1), 24–50.

Valtavuori, P. (2019). Toiveikas teoria. Teoksessa J. K. Heiskanen, & T. Toivola (toim), Ontologioista menetelmiin (s. 24–50). Helsinki: Merrin.

ß vanhempi teos ensin samalta kirjoittajalta. Mutta jos on useampi kirjoittaja, järjestys määräytyy yksittäisen kirjoittajan mukaan ja vasta sitten merkitään yhteisteokset:

Valtavuori, P. (2019). Ytimekäs teoria. Ontologioista menetelmiin, 23(1), 24–50.

Valtavuori, P., Laurell, M., & Pirkkinen, S. S. (2011). Toiveikas teoria. Teoksessa J. K. Heiskanen, & T. Toivola (toim), Ontologioista menetelmiin (s. 24–50). Helsinki: Merrin.

Kuviot, kuvat, taulukot ja kaaviot 

Jos lainaat jonkun toisen jo julkaisemaa kuvaa, taulukkoa tai kuviota, sille on oltava kirjallinen julkaisulupa. Julkaisulupa on esitettävä Prologin toimituskunnalle ennen artikkelin lähettämistä arviointiin. Liitä jokainen kuva, taulukko tai kuvio omalle sivulleen lähteiden jälkeen. Kirjoita leipätekstiin kuvion, taulukon tai kaavion nimi siihen kohtaan, johon toivot, että se taitetaan. Nimeä/otsikoi kuvio, taulukko tai kaavio sekä tekstissä että omalla erillisellä sivullaan. On lisäksi todennäköistä, että taittovaiheessa kustannustoimittaja ja taittaja palaavat näihin vielä formatointitoiveillaan. 

Otsikoi kuva, taulukko tai kuvio niin, että niillä on oman kaltaistensa suhteen juokseva numerointi. Eli jos sinulla on kaksi taulukko, tekstissä ensimmäisenä mainittu taulukko on Taulukko 1. Seuraava taulukko on Taulukko 2. 

Jos sinulla on artikkelissasi kuva, taulukko tai kuvio, niihin tulee viitata tekstissä ja niitä on hyvä avata, selittää ja hyödyntää. 

Kuvan, taulukon tai kuvion otsikko tulee kyseisen visualisoinnin alapuolelle. Otsikossa tulee olla kuvaus siitä, mitä siinä havainnollistetaan sekä selitys esimerkiksi kaikista taulukossa käytetyistä lyhenteistä. Käytä samaa fonttia kuin leipätekstissä ja vain ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain tulee isolla (myös englannin kielellä). Tekstin ja numeroiden koko saa olla fontiltaan 12, 11 tai 10. 

Esimerkki otsikosta: 

Kuvio 1. Vuorovaikutussuhteen jännitteiden kehä. Tämä kuvio havainnollistaa kolmen keskeisen jännitteen vaikutusta toisiinsa. Vvs viittaa vuorovaikutussuhteeseen. 

Lyhenteet 

Vältä lyhenteitä tekstissä, käytä mieluummin kokonaisia kirjoitusasuja. Toisin sanoen ei esim. vaan esimerkiksi; ei mm. vaan muun muassa. Huom! Käytä kuitenkin (esim. Lappi, 2004) sulkeiden sisällä. 

Voit käyttää lyhenteitä pitkistä käsitejonoista, joita käytät toistuvasti tekstissä. Ilmoita lyhenteet seuraavalla tavalla: 

Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää vapaaehtoisesti lapsettomien naisten (jatkossa VLN) vuorovaikutustilanteissa kokemia kasvouhkia.

Numerointi 

Jos käytät tekstin sisässä esimerkiksi tutkimuskysymysten numerointia tai teoreettista jäsentämistä, merkitse ne kahdella sululla: 

Kysyn: (1) Miten vuorovaikutuskäsitys rakentuu haastateltavien puheessa? (2) Kuinka haastateltavat käyttävät viestintää erilaisissa toimintaympäristöissään? 

Suomenkielisestä kirjoitusasusta poiketen desimaaliluvut merkitään pisteellä. Esimerkiksi 6.2%. 

Otsikointi ja otsikkotasot 

Pyri siihen, että artikkelillasi on otsikon lisäksi vain korkeintaan kahden tasoisia otsikoita (maks. taso 3) leipätekstissä. Jos kuitenkin käytät useampia, ne formatoidaan seuraavasti: 

Artikkelin otsikko, taso 1: keskitetty, tummennettu ja alkaa isolla kirjaimella (englanninkielisissä artikkeleissa isolla ja pienellä kirjaimilla oikeankirjoituksen mukaisesti). 

Taso 2: Alkaa vasemmalta leipätekstin tasolta, tummennettu, ja alkaa isolla kirjaimella 

Taso 3: Sisennetty, tummennettu, ja alkaa isolla kirjaimella. Päättyy pisteeseen. 

Taso 4: Sisennetty, tummennettu, kursivoitu ja alkaa isolla kirjaimella. Päättyy pisteeseen. 

Pilkut 

Tekstin sisäisissä viittauksissa huomaa PILKKU ennen &-merkkiä, kun kyseessä on 3 tai useampi kirjoittaja: 

… ilkeinä tai ”pirullisina” ongelmina (Vartiainen, Raisio, & Lundström, 2015). 

MUTTA EI PILKKUA, kun kyseessä on kaksi kirjoittajaa: 

… ilkeinä tai ”pirullisina” ongelmina (Vartiainen & Lundström, 2016). 

Huomaa kuitenkin kirjallisuusluettelossa seuraavat merkintätavat: 

PILKKU ennen &-merkkiä 

Vartiainen, V., & Lundström, G. (2016). Xxxxxx... 

PILKKU, kun kyseessä on teoksen toimittajat. Huomaa myös, että etunimien etukirjaimet ovat ennen sukunimiä, kun toimitetun teoksen artikkeliin viitataan: 

Mickelson, M., & Savon, L. A. (2016). Kokemus arkipäiväisenä käsitteenä ja tieteen terminä. Teoksessa V. Vartiainen, & G. Lundström (toim.), Kokemuksen tutkimus (s. 23–32). Helsinki: Tammi. 

ß kaikkien sivunumeroiden ja vuosilukujen väliin tulee lyhyt ajatusviiva, niin sanottu n-ajatusviiva / en dash, eli tämä –  .

Suomenkieliset käsitteet 

Kielitoimisto neuvoo: monitavuisen vierassanan (joka ei ole yhdyssana) taivutuspäätteen vokaali a tai ä valitaan sen mukaan, millainen vokaali sanassa on ennen taivutuspäätettä; e ja i ovat neutraaleja eli ne eivät vaikuta päätevokaalin valintaan. Suosimme journaalissa yleisimmin esiintyvän analyysi-sanan päätevokaalina ä:tä. Eli “analyysiä” ja “analyysillä”. 

Suorat lainaukset kirjallisuudesta tai aineistosta 

Sivunumerot merkitään tekstin sisäisiin viittauksiin vain, jos kyseessä on suora lainaus. Suoriin lainauksiin laitetaan lainausmerkit ennen pistettä. Muista merkitä s. 

“Se, mitä tapahtuu Vegasissa, jää Vegasiin” (Valovuori, 1999, s. 23). 

Valovuori (1999, s. 23) toteaa: “[s]e, mitä tapahtuu Vegasissa, jää Vegasiin”. 

ß Lainauksen ensimmäinen kirjain on laitettu pienellä hakasulkuihin, vaikka alkuperäisessä lainauksessa se on isolla. Näin siksi, koska suomen kielen oikeinkirjoituksessa kaksoispisteen jälkeen lause alkaa pienellä kirjaimella. 

Suora lainaus asetetaan leipätekstin sisään, jos se on alle 30 sanaa. Jos lainaus on enemmän kuin 30 sanaa, sille annetaan ”oman kappaleen status” eli se erotetaan yhdellä kokonaisella kappalevälilyönnillä edellisestä ja seuraavasta kappaleesta. Yli 30 sanan lainaus myös sisennetään. Sisennys tulee VAIN lainauksen vasempaan marginaaliin ja sen pituus on 1,27cm. 

Huomaathan: jos kyseessä on kirjallisuusviite eli lainaat lähdekirjallisuutta, sekä kappaleen sisäinen lainaus että yli 30 sanan irrotettu lainaus merkitään lainausmerkeillä eikä sitä kursivoida. Jos taas kyseessä on aineisto-ote, se irrotetaan leipätekstistä samalla ohjeella, mutta sille ei anneta lainausmerkkejä ja se kursivoidaan. 

Huomaa ero englannin kieliseen APA-ohjeeseen, jossa raja on 30 sanaa! Prologissa ohje on laadittu siksi, että suomen kieliset sanat ovat usein englannin kielen sanoja pidempiä. 

Tekstin sisäinen viittaaminen 

Jos samalta kirjoittajalta on useampi teos, joihin viittaat tekstin sisäisissä viitteissä, vuosiluvut merkitään PILKULLA erotettuna: 

Artikkelin käsittelemistä menetelmistä Suomessa on hyödynnetty suhteellisen laajasti Perttulan (1995, 2000) muotoilemaa fenomenologista metodia. 

ß huomaa, että saman kirjoittajan ollessa kyseessä, viitteessä olevat teokset asetetaan kronologiseen järjestykseen. 

Jos samassa tekstin sisäisessä viitteessä on useampi eri viite eri kirjoittajilta, käytetään erottelemiseen PUOLIPISTETTÄ: 

Artikkelin käsittelemistä menetelmistä Suomessa on hyödynnetty suhteellisen laajasti fenomenologista metodia (Perttula 1995, 2000; Tökkäri, 2015; Ylppö, 1998). 

Lähteet tekstin sisäisissä viittauksissa asetetaan sulkujen sisällä aakkosjärjestykseen, ei kronologiseen järjestykseen: 

(Anttonen, 1999; Lakey, 2017; Wenner, 1982). 

Katso myös kohta Etunimien ja sukunimien merkinnästä. 

Toisen käden lähteet 

Toisen käden lähteet on myös merkittävä kirjallisuusluetteloon. Eli jos viittaat tekstissä näin: 

Valtavuori (2019) mukailee von Bergheniä (1953) väittäessään, että kokemukselle ei löydy kokijaa, jollei…

Merkitset kirjallisuusluetteloon näin: 

Valtavuori, P. (2019). Toiveikas teoria. Teoksessa J. K. Heiskanen, & T. Toivola (toim), Ontologioista menetelmiin (s. 24–50). Helsinki: Merrin. 

von Berghen, H. G. (1953). The theory. London: Sage

 ks. lisää kohdasta Kirjallisuusluettelo.

Vieraskieliset käsitteet 

Pyri kääntämään vieraskieliset termit ja käsitteet. Pyri käyttämään vakiintuneita käännöksiä vieraskielisistä termeistä ja käsitteistä. Jos vieraskieliset käsitteet eivät käänny luontevasti tai jos epäröit käsitekäännöstä, merkitse näin: 

Hermeneuttisfenomenologisen tutkimustavan esimerkkinä on tulkitseva fenomenologinen analyysi (interpretative phenomenological analysis), joka on tulkintaa hyödyntävistä fenomenologisista empiirisen tutkimuksen menetelmistä tunnetuimpia. 

ßhuomaathan, että sulkeita ei kursivoida.

Tarkistuslista viittauksista ja lähdemerkinnöistä lopulliseen artikkeliin 

Täytä anonymisoidut kohdat artikkelissasi viitteillä ja lähteillä, jotka poistit vertaisarviointikierrosta varten. Ole huolellinen, kun tarkistat tekstisi viitteitä.

Tarkistuslista: 

• Löytyväthän kaikki (myös arvioijilta ja toimituskunnalta saamasi palautteen jälkeen lisätyt) lähteet sekä leipätekstistä että kirjallisuusluettelosta (ja alaviitteistä, jos sellaisia on). Lähdeluettelossa mainitaan vain ja ainoastaan ne lähteet, joihin julkaisun leipätekstissä on viitattu.
• Kun mainitset lähteen ensimmäisen kerran tekstissä, merkitään kaikki kirjoittajat, PAITSI, jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän. Sen jälkeen viitatessa kaikki kirjoittajat mainitaan vain, jos kirjoittajia on yksi tai kaksi. Tällöin heidän molempien sukunimillä viitataan lähteeseen koko artikkelin läpi. Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, heihin viitataan ensimmäisen kerran kaikkien sukunimillä ja sen jälkeen ym.-rakenteella. Kirjallisuusluettelossa kuitenkin mainitaan kaikki kirjoittajat.
• Viitteiden järjestys sulkujen sisällä on AAKKOSJÄRJESTYS, ei kronologinen julkaisuvuoden mukaan.
• Kiinnitä erityishuomiota viittauskäytäntöjen pilkutukseen.
• Liitä kaikkiin mahdollisiin lähteisiin DOI:t.