Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoittajaohjeet: Prologi – Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen aikakauslehti 

(päivitetty 16.6.2022)

Yleiset periaatteet

• Prologissa julkaistaan erilaisia tekstejä: vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, tutkimuspuheenvuoroja sekä muita puheenvuoroja kuten lectio praecursorioita ja akateemisia puheita kuten virkaanastujaisluentoja sekä kirja-arvioita ja Prologos ry:n tunnustuksen saajien kirjoituksia. 
• Prologiin tarjottu teksti ei saa olla samaan aikaan arvioitavana missään muussa julkaisussa ja sen tulee olla sellaisenaan aiemmin julkaisematon.
• Jos tieteellisen artikkelin (jatkossa artikkeli) tai tutkimuspuheenvuoron tulokset on osittain raportoitu toisaalla, pitää suhde aikaisempaan julkaisuun tai tieteelliseen esitelmään ilmoittaa tekstin lopussa. 
• Jos artikkeli perustuu väitöskirjatutkimukseen tai on osa sitä, tulee ohjaussuhde merkitä tekstin loppuun seuraavasti: ”Artikkeli perustuu tekijän väitöskirjatutkimukseen, jonka ohjaajana toimii N.N. X:n yliopistosta”. (Merkintä ei kuitenkaan saa olla näkyvillä anonymisoidussa versiossa).
• Prologissa julkaistun artikkelin voi sisällyttää artikkeliväitöskirjaan, jos se sopii asianomaisen yliopiston käytänteeseen ja ohjeistukseen. Väitöskirjassa on ilmoitettava artikkelin täydelliset julkaisutiedot mukaan lukien DOI-tunnus. 
• Tekstin lopussa saa kiittää rahoittajia tai muita tekstiä merkittävästi eteenpäin vieneitä tahoja. 
• Vertaisarvioitavaksi artikkeliksi tarkoitettu teksti anonymisoidaan kauttaaltaan. Tekstistä poistetaan kaikki sellaiset kirjoittajan tai kirjoittajien henkilöllisyyteen viittaavat lähdeviitteet, joista lukija voi tunnistaa kirjoittajan (esim. “Aiemmassa tutkimuksessamme... (xxxx)” tai “Tutkimuksen tarkempi kuvaus löytyy… (xxxx)”). Tekstiin jätetään kuitenkin neutraalit viittaukset omiin julkaisuihin. Niitä ei tarvitse poistaa. Myös viittaukset rahoittajiin, ohjaussuhteeseen ja hankekuvauksiin anonymisoidaan tai tarvittaessa poistetaan tekstistä vertaisarvioinnin ajaksi.
• Viittaukset palautetaan tekstiin ja kirjallisuusluetteloon vertaisarvioijien toimittamien tilausuntojen jälkeen.
• Prologissa julkaistujen tekstien tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen tekstien osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0-lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että tekstien alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä digitaalisena että painettuna laitoksena. Kirjoittaja voi käyttää artikkelia osana artikkeliväitöskirjaansa. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava julkaisijan kanssa. 
• Julkaisija eli Prologos ry saa valita tekstin julkaisumuodon ja päättää sen mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä. Niin kirjoittaja kuin tekstin lukijat voivat vapaasti käyttää tekstiä opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteeseen viitataan asianmukaisella tavalla.
• Julkaisijan taittaman PDF-version tekstistä saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. 
• Kirjoittaja vastaa oikeakielisyydestä ja huolehtii tekstin oikoluvusta.
• Kirjoittamisesta ei makseta palkkiota.
• Aikakauslehdessä julkaistut tekstit eivät edusta Prologos ry:n tai Prologin toimituskunnan kantaa. Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä ja tutkimuksen eettisistä valinnoista. Toimituskunta pidättää itsellään oikeuden päättää tekstien julkaisemisesta toimitustyön kaikissa vaiheissa.

Tekstien laatiminen ja lähettäminen

• Tieteellisten, vertaisarvioitavien artikkelien pituus on korkeintaan 50 000 merkkiä (noin 25 liuskaa). Merkkimäärään sisältyy välilyönnit, tiivistelmä ja asiasanat. Ylipitkiä tekstejä ei lähetetä vertaisarviointiin.
• Kirjallisuusviitteitä, muun kielistä tiivistelmää ja mahdollisia taulukoita tai kuvioita ei lasketa merkkimäärään. 
• Kirja-arvioiden pituus on 10 000 merkkiä, lektioiden 18 000 ja tutkimuspuheenvuorojen 30 000. Vuoden vuorovaikutusteko -palkinnon saajat kirjoittavat korkeintaan 10 000 merkkiä sisältävän tekstin. Merkkimäärään sisältyy välilyönnit ja asiasanat. 
• Kirjoita rivivälillä 1,5 ja aseta normaalit sivureunukset. Käytä fonttia Times New Roman, koko 12.
• Erota luvut sekä kappaleet toisistaan yhdellä rivivälilyönnillä (älä käytä esim. sisennystä).
• Älä tavuta tekstiä. Jätä oikea reuna tasoittamatta.  
• Sijoita suomenkielisten ja ruotsinkielisten tekstien loppuun, kirjallisuusluettelon jälkeen englanninkielinen otsikko ja asiasanat. Tieteellisistä artikkeleista kirjoitetaan lisäksi englanninkielinen tiivistelmä. Ne kasvattavat tekstin löydettävyyttä. Käännöksiä ei lasketa annettuun merkkimäärään.
• Liitä tieteelliseen artikkeliin heti pääotsikon jälkeen 150–200 sanan tiivistelmä ja asiasanat (5–6 asiasanaa). Esitä tiivistelmässä artikkelin lähtökohta, tavoite ja keskeinen sisältö. Tiivistelmään ei tehdä kappalejakoja. Viittaa asiasanoissa viestintään ja/tai vuorovaikutukseen. Valitse ainakin osa asiasanoista YSA:sta (https://finto.fi/ysa/fi/). Aakkosta asiasanat.  
• Lisää sivunumerot oikeaan yläreunaan. Sivujen numerointi alkaa ensimmäiseltä sivulta ja teksti jatkuu samalta sivulta.
• Merkitse kirjallisuusluettelon otsikoksi "Kirjallisuus".
• Merkitse kirjallisuusviitteet leipätekstiin. Vältä tekstissä ala- tai loppuviitteitä ja huomioita sulkeissa. 
• Tallenna anonymisoitu teksti joko docx- tai rtf-muodossa Prologin sähköiseen toimitusjärjestelmään osoitteessa www.journal.fi/prologi. Tarkista myös, että henkilötietojasi ei löydy tiedoston ominaisuuksista (properties).

Tarkemmat kirjoitusohjeet 

Prologin viittauskäytäntö on American Psychological Association:n (APA) seitsemännen painoksen mukainen. Voit myös hyödyntää seuraavia linkkejä:

• https://www.apastyle.org/
• https://owl.purdue.edu/owl/research_and_citation/apa_style/apa_style_introduction.html
• https://apastyle.apa.org/blog
  
  
• Suomenkielisissä teksteissä noudatetaan suomen kielen sääntöjä. Esimerkiksi tekstin sisäisissä lähteissä et al. sijasta käytetään ym. merkintää.
• Pää- ja väliotsikoita ei numeroida. Käytä mieluiten vain kaksitasoisia väliotsikoita ja pyri jäsentämään otsikoinnilla tekstiä. Pyri sisällöllisiin otsikoihin. Otsikot saavat sisältää korkeintaan kuusi sanaa. 
• Vieraskieliset käsitteet suomennetaan ja alkuperäinen käsite mainitaan suluissa kursivoituna. Esimerkiksi ”..., jolloin miehisyys (masculinity) näyttäytyy...”
• Taulukot ja kuviot nimetään ja numeroidaan. Niiden paikat merkitään tekstiin (esim. "Kuvio 1 tähän"). Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla mustavalkoisia ja painovalmiita, ja ne sijoitetaan kukin omalle erilliselle sivulleen tekstin loppuun.
• Kirjallisuusluetteloon merkitään kaikki käytetyt lähteet, joihin viitataan tekstissä. Luettelossa ei saa esiintyä lähteitä, joihin ei viitata tekstissä. 
• Kirjallisuusluettelon laadinnassa ja viitteiden merkitsemisessä noudatetaan APA:n mukaisia käytänteitä.  Suomenkielisissä teksteissä toimitaan kuitenkin suomen kielen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi lähteiden lyhenteet suomennetaan: Teoksessa (ei ”In”), toim. (ei ”ed./Eds.”), s. (ei ”p./pp.”), 3. painos (ei ”3rd edition”), ym. (ei ”et al.”). Kustantajan toimipaikkaa ei kuitenkaan suomenneta. Mikäli julkaisulla on DOI-tunnus, merkitään se aina kirjallisuusluetteloon. 
• Huom! Muista merkitä DOI-tunniste (Digital Object Identifier) kirjallisuusluetteloon aina, kun se on saatavilla. DOI-tunnisteet merkitään verkko-osoitemuodossa: https://doi.org/10.1016/j.tate.2017.12.009. (Ei siis pelkästään DOI-numero/tunniste tapaan DOI:10.1016/j.tate.2017.12.009). Jos et tiedä viittaamasi lähteen DOI:a, voit käyttää sen löytämiseen esimerkiksi sivustoa: https://www.crossref.org/