Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa

Kirjoittajat

  • Suvi Lehtomäki Turun yliopisto
  • Mirjamaija Mikkilä-Erdmann Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33352/prlg.95927

Avainsanat:

luokanhallinta, opettaja, peruskoulu, työrauha, vuorovaikutus

Abstrakti

Työrauhaongelmat ovat viimeaikoina herättäneet runsaasti peruskoulua koskevaa keskustelua. Vuorovaikutus työrauhan takaamiseksi kouluissa näyttää nousevan keskeiseksi opettajan asiantuntijuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää työrauhan rakentumista opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa työrauha estyy ja millaisilla luokanhallintakeinoilla opettajat puuttuvat oppilaiden työrauhaa häiritsevään käyttäytymiseen. Neljää peruskoululuokkaa havainnoitiin yhden koulupäivän ajan, yhteensä viisitoista oppituntia. Aineistoanalyysinä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Oppilaiden työrauhaa häiritsevää käyttäytymistä esiintyi luokkahuoneessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa suhteellisen usein, mutta häiriötilanteet olivat lieviä. Suurin osa häiriöistä oli verbaalisia, esimerkiksi viittaamatta vastaamista tai oppilaiden välistä keskustelua. Opettajat puuttuvat selvästi eniten yksittäisten poikaoppilaiden häiritsevään käytökseen luokassa. Opettajat rakensivat työrauhaa luokissa käyttäen monipuolisia, mutta suhteellisen reaktiivisia luokanhallintakeinoja häiriötilanteissa. Oppilaan nimellä kutsuminen, työrauhapyynnöt, viittominen ja suorat vetoomukset olivat opettajien useimmin käyttämät luokanhallintakeinot työrauhan takaamiseksi. Tutkimuksen mukaan lievät työrauhahäiriöt ovat jatkuvasti läsnä kouluarjessa. Lisätutkimusta vaatisi kuitenkin, miten opettaja saisi häiriötilanteiden toistuvuutta vähennettyä oppitunneilla. Vuorovaikutus on tärkeä osa opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittäminen tulisi huomioida vahvemmin myös opettajien koulutuksessa.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2018-12-15

Numero

Vol 14 Nro 1 (2018): Prologi - Puheviestinnän vuosikirja 2018

Osasto

Artikkelit

Lisenssi

Tekijänoikeuksien osalta noudatetaan mahdollisimman avointa ja kaikille osapuolille hyödyllistä menettelytapaa. Julkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen tiedekustantajien liitto ry:n laatimia ohjeita ja periaatteita (http://www.tiedekustantajat.fi/sopimukset.html).

Aikakauslehdessä julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0 -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä sähköisenä että painettuna aikakauslehtenä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin (esim. osana artikkeliväitöskirjaa) siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava toimituskunnan kanssa.

Artikkelin kustantaja-PDF-version saa tallentaa aikakauslehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.

Prologin rinnakkaistallennus ja arkistointi

Julkaisijan taittaman PDF-version tekstistä saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan.

Prologin numerot arkistoidaan kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistoon.