Yhteinen vuorovaikutusosaaminen tiimissä

Kirjoittajat

  • Tessa Horila Jyväskylän yliopisto
  • Maarit Valo Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33352/prlg.95912

Avainsanat:

monitasoisuus, ryhmäviestintä, tiimiviestintä, vuorovaikutusosaaminen, yhteinen vuorovaikutusosaaminen

Abstrakti

Tässä teoreettisessa artikkelissa esitellään uusi yhteisen vuorovaikutusosaamisen käsite. Se soveltuu erityisesti työelämän tiimien vuorovaikutusosaamisen tarkasteluun. Vuorovaikutusosaamista on määritelty ja tutkittu paljon. Tiimien osaamistutkimus on kuitenkin ollut vähäisempää kuin tutkimus vuorovaikutusosaamisesta esimerkiksi kahdenvälisessä vuorovaikutuksessa tai esiintymisessä.
Lisäksi tutkimus on ollut teoreettisesti puutteellista. Käsitteellistyksessä edetään nelivaiheisesti. Ensin tehdään synteesiä ryhmä- ja tiimivuorovaikutusosaamisen teoreettisista lähtökohdista ja empiirisestä tutkimuksesta. Toiseksi nostetaan esille tutkimuksen keskeisiä teoreettisia puutteita, jotka estävät vuorovaikutusosaamisen syvemmän ymmärryksen työelämän kompleksisessa tiimiviestinnässä. Kolmanneksi esitellään puheviestintätieteen lähialoilla tehdyn monitasoisen tiimitutkimuksen edistysaskeleita. Erityisesti käsittelemme emergenssin perusperiaatteiden hyötyä tiimi-ilmiöiden tutkimukselle. Neljänneksi tarkastelemme yhteisen vuorovaikutusosaamisen käsitettä. Tarkoitamme sillä emergenttiä vuorovaikutusosaamista, joka sijaitsee sekä yksilö- että ryhmätasolla, kehittyy vuorovaikutusprosesseissa ja on luonteeltaan temporaalista eli aikasidonnaista.
Erittelemme uuden käsitteen mahdollisuuksia ja etuja tutkimukselle. Yhteisen vuorovaikutusosaamisen tutkimus täydentäisi ryhmäviestinnän teoreettista tietämystä. Käsite toisi vuorovaikutusosaamisen tutkimuksen osaksi monitasoisen tiimitutkimuksen tieteidenvälistä keskustelua.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2016-12-15

Numero

Vol 12 Nro 1 (2016): Prologi - Puheviestinnän vuosikirja 2016

Osasto

Artikkelit

Lisenssi

Tekijänoikeuksien osalta noudatetaan mahdollisimman avointa ja kaikille osapuolille hyödyllistä menettelytapaa. Julkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen tiedekustantajien liitto ry:n laatimia ohjeita ja periaatteita (http://www.tiedekustantajat.fi/sopimukset.html).

Aikakauslehdessä julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0 -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä sähköisenä että painettuna aikakauslehtenä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin (esim. osana artikkeliväitöskirjaa) siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava toimituskunnan kanssa.

Artikkelin kustantaja-PDF-version saa tallentaa aikakauslehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.

Prologin rinnakkaistallennus ja arkistointi

Julkaisijan taittaman PDF-version tekstistä saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan.

Prologin numerot arkistoidaan kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistoon.