Työyhteisösovittelu vuorovaikutuksen kehittämisen työkaluna

Kirjoittajat

• Pia Lappalainen Aalto-yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33352/prlg.95921

Avainsanat:

ihmissuhdekonfliktit, restoratiivinen työyhteisösovittelu, vuorovaikutus

Abstrakti

Taloudellisesti haastavina aikoina teollisuudessa on totuttu etsimään tuottavuuden kasvua kovista HR-toimenpiteistä, kuten henkilöstö- ja koulutusleikkauksista. Pehmeämmät keinot ovat jääneet huomiotta, vaikka henkilöstötuottavuuteen vaikuttavia laatutekijöitä voitaisiin luoda vähäisin kustannuksin esimerkiksi johtamisen ja viestintäkulttuurin avulla. Panostukset organisaation vuorovaikutukseen edistävät psyykkisen ja sosiaalisen pääoman rakentumista, ja työniloa lisätessään rakentava kanssakäyminen edistää työtehoa. Merkittävä on myös dialogisen organisaatiokulttuurin rooli eripuran ehkäisemisessä. Pitkittyessään työpaikan konfliktit syövät tehollista työaikaa ja eskaloituneina aiheuttavat työpahoinvointia, joka sairauspoissaolojen, alentuneen työkyvyn ja ennenaikaisen eläköitymisen kautta kerryttää kustannusvaikutuksia. Toimivalla vuorovaikutuskulttuurilla on täten sekä voimavaroja moninkertaistava että kustannuksia minimoiva vaikutus.
Tässä näkökulma-artikkelissa tarkastellaan työyhteisösovittelua työhyvinvointia syövien konfliktien ratkomiskeinona. Artikkelissa kuvataan lyhyesti restoratiivisen työyhteisösovittelun periaatteet ja prosessin vaiheet. Toiseksi artikkelissa kartoitetaan aiemman kirjallisuuden pohjalta restoratiivisen sovittelun hyötyjä työyhteisöjen dynamiikan ja vuorovaikutuksen kehittämiselle ja löydöksiä havainnollistetaan työyhteisösovitteluun osallistuneiden ihmisten kokemuksilla. Tarkoituksena on muodostaa työyhteisösovittelusta kokonaiskuva arjen vuorovaikutuskonflikteja ratkaisevana ja toisaalta uusia ihmissuhdeongelmia ehkäisevänä metodina.