Kantasaamesta eteläkantasaameen, osa 2

Äännehistorian todisteita eteläsaamen varhaisesta eriytymisestä

Kirjoittajat

• Jaakko Häkkinen
• Minerva Piha

DOI:

https://doi.org/10.30673/sja.115746

Avainsanat:

äännehistoria, saamen kieli, eteläsaame, uumajansaame, gävlensaame

Abstrakti

Viime vuonna esitimme Sananjalassa lainasanojen todistukseen perustaen, että eteläsaameen johtava kielilinja olisi eronnut ensimmäisenä myöhäiskantasaamelaisesta yhteydestä. Ajoitimme eteläsaamen luoteisgermaanisissa ja kantaskandinaavisissa lainasanoissa näkyvien äännekorvausten perusteella eteläkantasaamen saapumisen Keski-Skandinaviaan jo vuoden 200 jaa. tienoille.

     Tässä artikkelissa tarkastelemme eteläisten saamelaiskielten äännehistoriaa: mitkä äänteenmuutokset voidaan sijoittaa siihen kielilinjaan, jota kutsumme eteläkantasaameksi ja mitä äänteenmuutoksia on tapahtunut siinä kielilinjassa, joka yhdistää kaikkia muita saamen kieliä ja jota kutsumme myöhäiskantasaamen toiseksi vaiheeksi.

     Keskeisimmät aineistomme ovat Yhteissaamelainen sanasto sekä kuolleesta gävlensaamen kielestä 1700-luvulla kerätty sanasto. Näiden aineistojen sanoissa näkyvien erojen avulla pyrimme rekonstruoimaan eteläkantasaamessa tapahtuneita äänteenmuutoksia. Esitämme yhtäältä sellaisia äänteenmuutoksia, jotka ovat tapahtuneet kaikkien muiden paitsi eteläisimpien saamelaiskielten yhteisessä kantakielessä, ja toisaalta sellaisia äänteenmuutoksia, jotka ovat tapahtuneet vain eteläisten saamelaiskielten yhteisessä kantakielessä. Käsittelemme yhteensä yhdeksän äänteenmuutosta.

     Lopuksi sommittelemme yhteen viime vuonna julkaistussa artikkelissamme germaanisten lainasanojen perusteella laatimamme absoluuttisen kronologian ja äänteenmuutosten suhteellisen kronologian. Nämä kaksi kronologiaa yhdistämällä saamme kokonaiskronologian, jonka perusteella toteamme, että äänteenmuutokset tukevat jo viime vuoden Sananjalassa julkaistun artikkelimme tuloksia siitä, että eteläsaamen esimuoto eteläkantasaame todella erosi yhteisestä myöhäiskantasaamelaisesta kielestä hyvin varhaisessa vaiheessa.

 

From Proto-Saami to Southern Proto-Saami, part two: Evidence of historical phonology with regard to the divergence of Southern Saami
Our first Sananjalka article (vol. 62, 2020), which was based on different sound substitutions in Proto-Scandinavian loanwords, discussed that Southern Proto-Saami was the first language to diverge from the uniform Late Proto-Saami. We also elaborated on an absolute chronology, by linking Saami reconstruction stages to Germanic and Scandinavian reconstruction stages, and concluded that the disintegration of Late Proto-Saami occurred around 200 CE.

This second article focuses on the historical phonology of the three southern Saami languages:
Southern Saami, Ume Saami, and Gävle Saami. Gävle Saami is a designation for an extinct Saami vernacular previously spoken in the Gävle region of Sweden, found 200 kilometres north of Stockholm. During the late 18th century, Per Holmberger wrote down a list of over 1,600 words with Swedish meanings, compiled and analysed by Lars-Gunnar Larsson (Per Holmberger och sockenlapparnas språk, 2018). This language shares some sound changes with both South and Ume Saami, but it does not belong to either of these languages.

We argue that (1) the assumed western Saami sound changes only spread to the three southern
Saami languages, (2) there are several sound changes shared by all the other Saami languages except the three southern languages, and (3) there are several sound changes shared by the three southern Saami languages only. Our research presents reconstructions for a great deal of words in both Late Proto-Saami and Southern Proto-Saami. We conclude by creating a chronology, by connecting the sound changes via anchor sounds to the chronology based on the sound substitutions presented in our previous article.

Lähdeviitteet

AIKIO, ANTE 2009: The Saami loanwords in Finnish and Karelian. Oulun yliopisto, Oulu.

–– (LUOBBAL SÁMMOL SÁMMOL ÁNTE) 2012: An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. RIHO GRÜNTHAL ja PETRI KALLIO (toim.): A linguistic map of prehistoric northern Europe, 63–118. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

–– (LUOBBAL SÁMMOL SÁMMOL ÁNTE) 2018 Proto-Uralic. MARIANNE BAKRÓ-NAGY, JOHANNA LAAKSO ja ELENA SKRIBNIK (toim.): The Oxford Guide to the Uralic Languages. Oxford University Press. Esijulkaisuversio.

BARRUK, HENRIK 2018. Báhkuogirjjie: Ubmejesámien–dáruon, Dáruon–ubmejesámien = Ordbok: Umesamisk–svensk, Svensk– umesamisk. Kanaanstiftelsen i Sverige, Uumaja.

BERGSLAND, KNUT 1946: Røros-lappisk grammatikk. Et forsøk på strukturell språkbeskrivelse. Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Oslo 1946.

––1995: Bidrag til sydsamenes historie. Skriftserie nr 1. Sámi dutkamiid guovddáš, Tromsø.

FEIST, TIMOTHY 2015: A Grammar of Skolt Saami. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 273. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

HASSELBRINK, GUSTAV 1944: Vilhelminalapskans ljudlära. Med särskild hänsyn till första stavelsens vokaler. Uppsala.

–– 1981–1985: Südlappisches Wörterbuch. Ausgearbeitet von Gustav Hasselbrink. Band I, II, III. Schriften des Instituts für Dialektforschung und Volkskunde in Uppsala. Ser. C:4. AB Lundequistska Bokhandeln, Upsala.

HEIKKILÄ, MIKKO 2014: Bidrag till Fennoskandinaviens språkiga förhistoria i tid och rum. Helsingin yliopisto, Helsinki.

HIOVAIN, KATRI; VAINIO, MARTTI T. & ŠIMKO, JURAJ 2020: Dialectal variation of duration patterns in Finnmark North Sámi quantity. The Journal of the Acoustical Society of America 147, 2817.

HÄKKINEN, JAAKKO 2010: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2). Muinaistutkija 2/2010, 51–64.

ITKONEN, TERHO 1982: Laaja, lavea, lakea ja laakea. Lisiä suomen kj-sanojen vaiheisiin. Virittäjä 1982, s. 121–139.

KALLIO, PETRI 2007: Kantasuomen konsonanttihistoriaa. JUSSI YLIKOSKI ja ANTE AIKIO (toim.): Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007, 229–249. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 253.

KALLIO, PETRI 2015: The stratigraphy of the Germanic loanwords in Finnic. John Ole Askedal ja Hans Frede Nielsen (toim.): Early Germanic Languages in Contact. John Benjamins Publishing Company.

KORHONEN, MIKKO 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 370. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

KUOKKALA, JUHA 2020: Data accompanying the book review ”A new general dictionary of Ume Saami”. https://zenodo.org/record/4166780#.YkTseyhBxPZ

LAGERCRANTZ, ELIEL 1939: Lappischer Wortschatz I–II. Lexica Societatis Fenno-Ugricae VI. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

LARSSON, LARS-GUNNAR 2005: Saami Speakers in Central Sweden. Folia Uralica Debreceniensia 12, 59–68.

–– 2012: Grenzen und Gruppierungen im Umesamischen. Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 83. Harrassowitz, Wiesbaden.

––2013: The Earliest Contacts between Scandinavians and South Saami. Folia Uralica Debreceniensia 20, 161–176.

–– 2018: Per Holmberger och sockenlapparnas språk. Acta Bibliothecae R. Universitatis Upsaliensis 52. Acta Universitatis Upsaliensis, Uppsala. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn%3Anbn%3Ase%3Auu%3Adiva-336640

LEHTINEN, JYRI 2017: Assessing computational linguistic phylogeny with Uralic historical phonology. Esitelmä. Contextualizing historical lexicology, Helsinki 15–17 May, 2017.

LEHTIRANTA, JUHANI 2015 [1989]: Yhteissaamelainen sanasto. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 200. 3. painos. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Nedtedigibaakoeh. Verkkosanakirja. Giellatekno, Tromssa. https://baakoeh.oahpa.no/ [viitattu 31.3.2022].

PIHA, MINERVA 2018. Combining Proto-Scandinavian loanword strata in South Saami with the Early Iron Age archaeological material of Jämtland and Dalarna, Sweden. Finnisch-Ugrische Forschungen 64, 118–233.

PIHA, MINERVA 2020: Eteläsaamelaiset rautakautisessa Pohjolassa. Kielitieteellis-arkeologinen näkökulma. Turun yliopiston julkaisuja C, 498. Turun yliopisto, Helsinki.

PIHA, MINERVA – HÄKKINEN, JAAKKO 2020: Kantasaamesta eteläkantasaameen. Lainatodisteita eteläsaamen varhaisesta eriytymisestä. Sananjalka 162, 102–124.

RYDVING, HÅKAN 2013: Words and varieties. Lexical Variation in Saami. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 269. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

–– 2016: Sydsamisk eller umesamisk? ”Södra Tärna” i det samiska språklandskapet. Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 15, 159–174.

SAARIKIVI, JANNE 2014: Reconstruction of culture and ethnicity. Remarks on the methodology of historical-comparative linguistics (on the basis of Western Uralic Languages). ELDAR HEIDE ja KAREN BEK-PEDERSEN (toim.): Folklore Fellow’s communications 307: New Focus on Retrospective Methods: Resuming methodological discussion. Case studies from Northern Europe, 186–216. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

SAMMALLAHTI, PEKKA 1998: The Saami Languages. An Introduction. Davvi Girji, Kárášjohka.

SCHLACHTER, WOLFGANG 1958: Wörterbuch des Waldlappendialekts von Malå und texte zur ethnographie. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XIV. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.