Kantasaamesta eteläkantasaameen, osa 2

Äännehistorian todisteita eteläsaamen varhaisesta eriytymisestä

Authors

• Jaakko Häkkinen
• Minerva Piha

DOI: https://doi.org/10.30673/sja.115746

Keywords:

äännehistoria, saamen kieli, eteläsaame, uumajansaame, gävlensaame

Abstract

Viime vuonna esitimme Sananjalassa lainasanojen todistukseen perustaen, että eteläsaameen johtava kielilinja olisi eronnut ensimmäisenä myöhäiskantasaamelaisesta yhteydestä. Ajoitimme eteläsaamen luoteisgermaanisissa ja kantaskandinaavisissa lainasanoissa näkyvien äännekorvausten perusteella eteläkantasaamen saapumisen Keski-Skandinaviaan jo vuoden 200 jaa. tienoille.

     Tässä artikkelissa tarkastelemme eteläisten saamelaiskielten äännehistoriaa: mitkä äänteenmuutokset voidaan sijoittaa siihen kielilinjaan, jota kutsumme eteläkantasaameksi ja mitä äänteenmuutoksia on tapahtunut siinä kielilinjassa, joka yhdistää kaikkia muita saamen kieliä ja jota kutsumme myöhäiskantasaamen toiseksi vaiheeksi.

     Keskeisimmät aineistomme ovat Yhteissaamelainen sanasto sekä kuolleesta gävlensaamen kielestä 1700-luvulla kerätty sanasto. Näiden aineistojen sanoissa näkyvien erojen avulla pyrimme rekonstruoimaan eteläkantasaamessa tapahtuneita äänteenmuutoksia. Esitämme yhtäältä sellaisia äänteenmuutoksia, jotka ovat tapahtuneet kaikkien muiden paitsi eteläisimpien saamelaiskielten yhteisessä kantakielessä, ja toisaalta sellaisia äänteenmuutoksia, jotka ovat tapahtuneet vain eteläisten saamelaiskielten yhteisessä kantakielessä. Käsittelemme yhteensä yhdeksän äänteenmuutosta.

     Lopuksi sommittelemme yhteen viime vuonna julkaistussa artikkelissamme germaanisten lainasanojen perusteella laatimamme absoluuttisen kronologian ja äänteenmuutosten suhteellisen kronologian. Nämä kaksi kronologiaa yhdistämällä saamme kokonaiskronologian, jonka perusteella toteamme, että äänteenmuutokset tukevat jo viime vuoden Sananjalassa julkaistun artikkelimme tuloksia siitä, että eteläsaamen esimuoto eteläkantasaame todella erosi yhteisestä myöhäiskantasaamelaisesta kielestä hyvin varhaisessa vaiheessa.

 

From Proto-Saami to Southern Proto-Saami, part two: Evidence of historical phonology with regard to the divergence of Southern Saami
Our first Sananjalka article (vol. 62, 2020), which was based on different sound substitutions in Proto-Scandinavian loanwords, discussed that Southern Proto-Saami was the first language to diverge from the uniform Late Proto-Saami. We also elaborated on an absolute chronology, by linking Saami reconstruction stages to Germanic and Scandinavian reconstruction stages, and concluded that the disintegration of Late Proto-Saami occurred around 200 CE.

This second article focuses on the historical phonology of the three southern Saami languages:
Southern Saami, Ume Saami, and Gävle Saami. Gävle Saami is a designation for an extinct Saami vernacular previously spoken in the Gävle region of Sweden, found 200 kilometres north of Stockholm. During the late 18th century, Per Holmberger wrote down a list of over 1,600 words with Swedish meanings, compiled and analysed by Lars-Gunnar Larsson (Per Holmberger och sockenlapparnas språk, 2018). This language shares some sound changes with both South and Ume Saami, but it does not belong to either of these languages.

We argue that (1) the assumed western Saami sound changes only spread to the three southern
Saami languages, (2) there are several sound changes shared by all the other Saami languages except the three southern languages, and (3) there are several sound changes shared by the three southern Saami languages only. Our research presents reconstructions for a great deal of words in both Late Proto-Saami and Southern Proto-Saami. We conclude by creating a chronology, by connecting the sound changes via anchor sounds to the chronology based on the sound substitutions presented in our previous article.