Broilerinlihan elinkaariarviointi

Authors

• Juha  Grönroos Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki
• Juha ­Matti  Katajajuuri
• Kirsi Usva
• Yrjö  Virtanen
• Ilkka  Sipilä
• Eija  Venäläi­nen
• Sirpa Kurppa
• Riikka Tanskanen Maa­ ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
• Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki
• Hanna Virtanen Maa­ ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75856

Keywords:

elinkaariarviointi, ympäristövaikutukset, broileri, toimintoverkko, rehun tuotanto, lanta, ammoniakki, ravinnekuormitus, maatalous

Abstract

Hankkeen  tavoitteena  oli  elinkaariarvioinnin  menetelmin  arvioida  hunajamarinoitujen  broilerin  fi­leesuikaleiden tuotannon aiheuttama ympäristökuormitus todelliseen toimintoverkkoon ja ­prosesseihin perustuen, sekä arvioida niiden pohjalta tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tuotantovaiheet vaikuttavat ympäristövaikutuksiin eniten, sekä etsiä ja tarkastella järjestelmän ympäristökestävyyttä parantavia mahdollisuuksia.
Elinkaariarviointi  perustui  broilerin  fileesuikaleiden  todellisiin  tuotantoprosesseihin  vuosina 2003­–2005, ja siihen sisällytettiin kaikki olennaiset vaiheet rehuntuotannossa tarvittavien tuotanto­panosten valmistamisesta ja untuvikkojen tuotannosta aina kaupassa myytäviin valmiisiin tuotteisiin asti. Elinkaaren vaiheista selvitettiin primäärienergian käyttö, viljelyyn tarvittava peltopinta­ala, sivu­virtojen lajit, määrät ja käyttökohteet, kaatopaikkajätteen määrä sekä suorat ja välilliset päästöt ilmaan ja vesistöihin. Ympäristökuormitustiedoista laskettiin vaikutukset ilmastonmuutokseen, happamoitu­miseen, vesien rehevöitymiseen ja alailmakehän otsonin muodostumiseen.
Tutkituissa ympäristövaikutusluokissa broilerien kasvatus ja rehun tuotanto muodostivat valta­osan koko toimintoverkon aiheuttamista vaikutuksista. Broilerien rehuketjun merkitys näkyi selvim­min ilmastonmuutosvaikutuksessa (36 % koko toimintoverkon ilmastonmuutosvaikutuksesta), primää­rienergian kulutuksessa (25 %) ja rehevöitymisessä (66 %). Broilerien kasvattamisen merkitys oli mer­kittävin tuotantovaihe happamoitumisen (60 %) ja alailmakehän otsonin muodostumisen (57 %) kan­nalta.
Toimintoverkon primäärienergian tarpeesta noin 90 % katettiin uusiutumattomilla energianläh­teillä. Rehuketjun lisäksi broilerien kasvatus, pakkausten valmistaminen ja vähittäiskauppa olivat mer­kittäviä energian käyttäjiä. Energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen välillä oli selvä yhteys, mutta muihin päästöihin energiankulutus ei koko toimintoverkon tasolla heijastunut. Hiilidioksidi oli eniten ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu. Sen päästöt myös jakaantuivat tasaisemmin toiminto­verkon eri osiin kuin muut kasvihuonekaasupäästöt, jotka olivat pääosin rehuntuotannon ja broilerin­kasvatuksen metaani­ ja dityppioksidipäästöjä. Torjunta­aineiden ekotoksisuusvaikutustarkastelu pal­jasti marinadin valmistamiseen tarvittavan rypsin viljelyn aiheuttavan noin 95 % toimintoverkon kai­kesta torjunta­aineiden käytöstä johtuvasta ekotoksisuusvaikutuksesta, vaikka rypsin osuus pellonkäy­töstä oli vain kymmenesosa.
Yhdennetyssä ympäristövaikutusten tarkastelussa rehevöittävät päästöt muodostivat lähes puolet ja happamoittavat päästöt noin neljäsosan tuotejärjestelmän kokonaisympäristövaikutuksista. Näin ollen rehuviljan viljelyn ja broilerien kasvattamisen päästöjen vähentämisellä saavutettaisiin merkittä­vimmät ympäristöhyödyt.