Broilerinlihan elinkaariarviointi
Avainsanat:
elinkaariarviointi, ympäristövaikutukset, broileri, toimintoverkko, rehun tuotanto, lanta, ammoniakki, ravinnekuormitus, maatalousAbstrakti
Hankkeen tavoitteena oli elinkaariarvioinnin menetelmin arvioida hunajamarinoitujen broilerin fileesuikaleiden tuotannon aiheuttama ympäristökuormitus todelliseen toimintoverkkoon ja prosesseihin perustuen, sekä arvioida niiden pohjalta tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tuotantovaiheet vaikuttavat ympäristövaikutuksiin eniten, sekä etsiä ja tarkastella järjestelmän ympäristökestävyyttä parantavia mahdollisuuksia.
Elinkaariarviointi perustui broilerin fileesuikaleiden todellisiin tuotantoprosesseihin vuosina 2003–2005, ja siihen sisällytettiin kaikki olennaiset vaiheet rehuntuotannossa tarvittavien tuotantopanosten valmistamisesta ja untuvikkojen tuotannosta aina kaupassa myytäviin valmiisiin tuotteisiin asti. Elinkaaren vaiheista selvitettiin primäärienergian käyttö, viljelyyn tarvittava peltopintaala, sivuvirtojen lajit, määrät ja käyttökohteet, kaatopaikkajätteen määrä sekä suorat ja välilliset päästöt ilmaan ja vesistöihin. Ympäristökuormitustiedoista laskettiin vaikutukset ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, vesien rehevöitymiseen ja alailmakehän otsonin muodostumiseen.
Tutkituissa ympäristövaikutusluokissa broilerien kasvatus ja rehun tuotanto muodostivat valtaosan koko toimintoverkon aiheuttamista vaikutuksista. Broilerien rehuketjun merkitys näkyi selvimmin ilmastonmuutosvaikutuksessa (36 % koko toimintoverkon ilmastonmuutosvaikutuksesta), primäärienergian kulutuksessa (25 %) ja rehevöitymisessä (66 %). Broilerien kasvattamisen merkitys oli merkittävin tuotantovaihe happamoitumisen (60 %) ja alailmakehän otsonin muodostumisen (57 %) kannalta.
Toimintoverkon primäärienergian tarpeesta noin 90 % katettiin uusiutumattomilla energianlähteillä. Rehuketjun lisäksi broilerien kasvatus, pakkausten valmistaminen ja vähittäiskauppa olivat merkittäviä energian käyttäjiä. Energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen välillä oli selvä yhteys, mutta muihin päästöihin energiankulutus ei koko toimintoverkon tasolla heijastunut. Hiilidioksidi oli eniten ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu. Sen päästöt myös jakaantuivat tasaisemmin toimintoverkon eri osiin kuin muut kasvihuonekaasupäästöt, jotka olivat pääosin rehuntuotannon ja broilerinkasvatuksen metaani ja dityppioksidipäästöjä. Torjuntaaineiden ekotoksisuusvaikutustarkastelu paljasti marinadin valmistamiseen tarvittavan rypsin viljelyn aiheuttavan noin 95 % toimintoverkon kaikesta torjuntaaineiden käytöstä johtuvasta ekotoksisuusvaikutuksesta, vaikka rypsin osuus pellonkäytöstä oli vain kymmenesosa.
Yhdennetyssä ympäristövaikutusten tarkastelussa rehevöittävät päästöt muodostivat lähes puolet ja happamoittavat päästöt noin neljäsosan tuotejärjestelmän kokonaisympäristövaikutuksista. Näin ollen rehuviljan viljelyn ja broilerien kasvattamisen päästöjen vähentämisellä saavutettaisiin merkittävimmät ympäristöhyödyt.
