Sidoksen kysymys sosiologisessa ajattelussa ja läheissuhteiden tutkimuksessa

Kirjoittajat

  • Kaisa Ketokivi

Avainsanat:

läheissuhteet, perhe, sosiaalinen sidos, sosiaaliset suhteet, yhteiskuntateoria

Abstrakti

Kysymys sosiaalisesta sidoksesta – ”mikä liittää ihmisiä yhteen?” – on yksi sosiologisen ajattelun kes­keisimmistä lähtökohdista. Sosiaalisen sidoksen teorioissa perheellä ja läheissuhteilla on usein ollut erityinen asema jonkinlaisena sidoksen prototyyppinä. Läheissuhteita käsittelevän nykytutkimuksen kysymyksenasettelut ovat niin ikään lähellä monia klassisia teoreettisia muotoiluja sidoksesta, vaikka näihin vain harvoin suoraan viitataan. Tässä artikkelissa sidoksen kysymystä tarkastellaan nostamalla esiin Durkheimin, Tönniesin, Schmalenbachin, Simmelin, Eliasin ja Scheffin ajattelusta sellaisia teo­reettisia näkökulmia, jotka analyyttisesti kirkastavat suhteiden empiiristä tutkimusta. Artikkelin ekspli­siittisenä kontekstina on läheissuhteiden tutkimus, mutta kysymyksenasettelut koskettavat laajemmin suhteiden tutkimusta. Vuoropuhelusta teoreettisen ajattelun ja empiiristen tutkimusnäkökulmien välillä kehitellään analyyttinen erottelu ”suhteen”, ”sidoksen” ja ”sosiaalisen sidoksen” käsitteiden kes­ken. Suhteiden erittely tutkimuksessa saa selkeyttä ja analyysivoimaa, jos ”sidoksen” ilmaisu varataan suhteisiin, joissa on keskinäistä riippuvuutta ja sitovaa yhteisyyttä. ”Sosiaalisen sidoksen” ilmaisu sopii suhteisiin, jotka lisäksi muotoutuvat, ohjautuvat ja saavat merkityksensä osana jonkinlaista sosiaalista järjestystä. ”Suhde” sen sijaan toimii laajana kattokäsitteenä. Erottelun avulla voidaan tutkia sitä, miten sitovia erilaiset empiiriset suhteet ovat.

Tiedostolataukset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2014-06-01

Viittaaminen

Ketokivi, K. (2014). Sidoksen kysymys sosiologisessa ajattelussa ja läheissuhteiden tutkimuksessa. Sosiologia, 51(2), 139–154. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124121