Tieteen monitahoinen auktoriteetti

Analyysi eduskunnan uutta lainsäädäntöä koskevista keskusteluista

Kirjoittajat

  • Jukka Syväterä

Avainsanat:

tiede, auktoriteetti, episteeminen hallinta, politiikka, eduskuntakäsittely, kansanedustajat

Abstrakti

Tarkastelen artikkelissa tieteen auktoriteettia parlamentaarisessa politiikassa episteemisen hallinnan teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Analyysin kohteena ovat Suomen eduskunnassa lakialoitteista käydyt täysistuntokeskustelut. Useimmiten tieteen auktoriteetti politiikassa ymmärretään tiedollisena ja välineellisenä: tieteen ajatellaan tarjoavan tietoa maailmasta päätöksenteon tueksi sekä ideoita mahdollisiksi ratkaisuiksi erilaisiin poliittisen päätöksenteon ongelmiin. Artikkeli osoittaa poliitikkojen vetoavan tieteeseen paitsi ontologisena, niin myös kapasiteettiin perustuvana, moraalisena ja karismaattisena auktoriteettina. Tieteen auktoriteettiin vetoamisessa, sen kyseenalaistamisessa sekä vaatimuksissa perustaa päätökset tieteelliseen tietoon on kaikissa kyse episteemisestä työstä, jolla yhteiskunnalliseen muutokseen vaikuttamaan pyrkivät toimijat muokkaavat ymmärrystä asioiden tilasta ja siitä, mikä on oikein ja tavoiteltavaa. Johtopäätöksissä pohdin tulosten merkitystä tieteen ja poliittisen päätöksenteon suhteista kiinnostuneelle sosiologialle.

Tiedostolataukset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2020-01-01

Viittaaminen

Syväterä, J. (2020). Tieteen monitahoinen auktoriteetti: Analyysi eduskunnan uutta lainsäädäntöä koskevista keskusteluista. Sosiologia, 57(1), 44–64, 119. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124426