Tieteen monitahoinen auktoriteetti
Analyysi eduskunnan uutta lainsäädäntöä koskevista keskusteluista
Nyckelord:
tiede, auktoriteetti, episteeminen hallinta, politiikka, eduskuntakäsittely, kansanedustajatAbstract
Tarkastelen artikkelissa tieteen auktoriteettia parlamentaarisessa politiikassa episteemisen hallinnan teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Analyysin kohteena ovat Suomen eduskunnassa lakialoitteista käydyt täysistuntokeskustelut. Useimmiten tieteen auktoriteetti politiikassa ymmärretään tiedollisena ja välineellisenä: tieteen ajatellaan tarjoavan tietoa maailmasta päätöksenteon tueksi sekä ideoita mahdollisiksi ratkaisuiksi erilaisiin poliittisen päätöksenteon ongelmiin. Artikkeli osoittaa poliitikkojen vetoavan tieteeseen paitsi ontologisena, niin myös kapasiteettiin perustuvana, moraalisena ja karismaattisena auktoriteettina. Tieteen auktoriteettiin vetoamisessa, sen kyseenalaistamisessa sekä vaatimuksissa perustaa päätökset tieteelliseen tietoon on kaikissa kyse episteemisestä työstä, jolla yhteiskunnalliseen muutokseen vaikuttamaan pyrkivät toimijat muokkaavat ymmärrystä asioiden tilasta ja siitä, mikä on oikein ja tavoiteltavaa. Johtopäätöksissä pohdin tulosten merkitystä tieteen ja poliittisen päätöksenteon suhteista kiinnostuneelle sosiologialle.
