Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa?
Nyckelord:
hybridit organisaatiot, kolmas sektori, legitimaatio, managerialismi, nuorisojärjestötAbstract
Perinteisesti kansalaisten omaehtoiseen toimintaan perustuneen kolmannen sektorin tehtävät ja toimintatavat ovat muutoksessa. Aiempi tutkimus osoittaa, miten palvelutuotanto, kaupallistuminen, ammatillisuus ja muut julkisen ja yksityisen sektorin toimintaperiaatteita yhdistävät hybridit piirteet lisääntyvät järjestöjen toiminnassa. Artikkelissa tarkastellaan, miten nuorisotyön kentällä toimivat valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat olemassaoloaan osana muuttuvaa kolmatta sektoria. Laadullisen tarkastelun kohteena ovat järjestöjen legitimaatioargumentit sekä legitimaatioyleisöt, joille argumentit osoitetaan. Tärkeimpiä nuorisojärjestöjen legitimaatioyleisöjä ovat rahoittajat ja jäsenet. Järjestöjen käyttämien legitimaatioargumenttien perustana on nuorisotyön kentän yhteinen käsitys toiminnan moraalisesta oikeutuksesta, jota järjestöt täydentävät korostamalla erityistä rooliaan nuorten kansalaistoiminnan mahdollistajana, erityisten kohderyhmien saavuttajina tai managerialistisesti tehokkaina toimijoina. Järjestöjen legitimaatiossa yhdistyy sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ominaispiirteitä. Johtopäätöksenä esitetäänkin, että hybridit piirteet ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi järjestöjen institutionaalisen toimintaympäristön käsityksiä siitä, millaisia kolmannen sektorin organisaatioiden tulee nykyisin olla.
