Sattuma on muovannut Suomen esihistoriallisen väestön geenejä
Avainsanat:
esihistoria, Suomen väestöhistoria, arkeologia, populaatiotutkimus, geneettinen variaatio, populaation pullonkaula, geneettinen simulaatio, geenitihku, kiviesineanalyysi, neoliittinen populaatioAbstrakti
Suomalaista väestöhistoriaa tutkimalla voidaan selvittää sitä, miten väestön määrä on vaihdellut esihistorian aikana. Populaation koko ja erityisesti sen vaihtelut vaikuttavat oleellisesti geneettisen variaation määrään. Varsinkin ahtaan populaation pullonkaulan merkitys on suuri, sillä sellainen voi eliminoida aiemmin olemassa olleesta geneettisestä vaihtelusta jopa valtaosan. Yhdistämällä arkeologista ja geneettistä tietämystä voidaan rakentaa tarkempaa kuvaa esihistoriallisen väestön vaiheista.Viittaaminen
Sundell, T. (2016). Sattuma on muovannut Suomen esihistoriallisen väestön geenejä. Tieteessä tapahtuu, 34(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/55423